Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Turun Varissuon koulu on yksi Suomen monikulttuurisimmista kouluista. Oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Kun luokassa on vain kolme suomenkielistä oppilasta, maahanmuuttajat eivät opi suomea, vaan suomalaisetkin lapset alkavat puhua huonoa suomea.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) aloitti maanantaina koulukiertueen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) kanssa, kertoo Yle. Ensimmäinen vierailukohde oli Varissuon peruskoulu. Varissuo on Turun monikulttuurisin kaupunginosa, jossa maahanmuuttajat ovat nousemassa enemmistöksi. Erityisen hyvin tämä näkyy paikallisessa peruskoulussa.

Huono suomi tarttuu

Varissuon koulun opettajat ilmaisivat opetusministerille huolensa siitä, että maahanmuuttajaoppilaat eivät opi koulussa suomea, koska vertaisoppiminen jää pois. Kun suomalaisia lapsia on vain vähän, myös suomea äidinkielenään puhuvat ovat alkaneet puhua huonoa suomea. Opettajien mukaan huono suomi siis tarttuu. Monet oppilaat puhuvat keskenään suomen sijasta englantia, koska osaavat sitä paremmin.

Ratkaisuksi suomalaislasten vähäiseen määrään Varissuon koulussa opetusministeri Andersson ehdotti oppilaaksiottoalueiden muokkaamista, kertoo Yle. Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen oli samoilla linjoilla, ja väläytti suunnitelmaa uudesta koulusta, joka rakennettaisiin Varissuon ja Pääskyvuoren rajalle. Tällöin noin 60 prosenttia oppilaista olisi kantasuomalaisia.

Sitä ei tiedetä, riittäisikö 60 prosentin suomenkielisyys torjumaan ”hoono soomi” -tartunnan leviämisen.

Ongelmia myös Helsingissä

Tutkijoiden mukaan Helsingissä näyttää vahvasti siltä, että suomalaiset lapsiperheet pyrkivät valitsemaan asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät tämän jälkeen aloillaan. Asuinalue valitaan siten, että lapset eivät joutuisi sellaiseen kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.

Kantaväestöön kuuluvien lapsiperheiden valikoiva muuttoliike on johtanut siihen, että naapurustojen sosiaalinen ja etninen eriytyminen on usein lasten kohdalla selvästi voimakkaampaa kuin aikuisväestöjen kohdalla. Tämä puolestaan on johtanut koulujen välisten osaamiserojen kasvuun entisestään.

Myös Helsingissä ongelman ratkaisuksi on ehdotettu oppilaaksiottoalueiden muokkaamista uudelleen siten, että vieraskielisten oppilaiden osuus eri kouluissa tasoittuisi. Eli yhä useampi suomalaislapsi joutuisi kouluun, jossa on suuri määrä maahanmuuttajia.

Opetusministeri näkee rikkautena

Varissuon kouluvierailun yhteydessä opetusministerille luovutettiin myös ministeriön teettämät selvitykset kielikoulutuksen saavutettavuuden ja kielten oppimisen tuen kehittämisestä. Selvityksen mukaan oppilaat eivät esimerkiksi asuinpaikastaan tai erilaisista kielellisistä tai sosioekonomisista taustoistaan johtuen todellisuudessa ole yhdenvertaisessa asemassa kielivalintoja tehdessään.

Opetusministeri Andersson oli Ylen mukaan huolissaan maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksesta.

– Heidänkin kielitaitonsa pitäisi nähdä vahvuutena ja pohtia monikielistä pedagogiikkaa, jotta voidaan tukea heitä ja nähdä rikkautena, että he pääsevät jo nuoressa iässä oppimaan monta vierasta kieltä, Andersson sanoi.