

Syyrialaispakolaisia matkalla Saksaan. Oikealla saksalainen rakennustyömies. Kuvituskuvaa. / WIKIPEDIA
Saksa avaamassa ovensa riittävästi tienaaville ammattitaitoisille maahanmuuttajille – Suomessa ei tuloilla ja kieli- tai ammattitaidolla ole niin väliä
Saksa laatii parhaillaan lakiehdotusta EU:n ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan poistamisesta, ja maan hallituksen on tarkoitus hyväksyä laki ennen tämän vuoden loppua. Lain perusteet ovat kovin erilaiset kuin Suomessa. Taloustoimittaja Juhani Huopainen vertailee maiden eroja tarveharkinnassa.
Aiemmin Saksaan on EU:n ulkopuolelta saanut muuttaa työn perässä vain, jos tehtävään ei saada palkattua ketään saksalaista tai jonkun toisen EU-maan kansalaista. Tarveharkinnasta luopuminen koskisi myös sellaisia toimialoja, joilla ei ole todettu olevan työvoimapulaa.
Uuden lain myötä kuka tahansa, jolla on tunnustettu ammatillinen pätevyys ja työsopimus, voisi siis muuttaa Saksaan. Lisäksi se mahdollistaisi pätevälle työvoimalle oikeuden muuttaa puoleksi vuodeksi Saksaan etsimään töitä tai tekemään keikkatöitä, kunhan he pystyvät huolehtimaan toimeentulostaan itse ja osaavat saksan kieltä.
Oikeutta Saksan sosiaaliturvaan ei tuon puolen vuoden aikana olisi.
Saksan matalan työttömyyden myötä yritysten pula osaavasta työvoimasta on keskeinen hallituksen huoli. Toinen vaakakupissa painava asia, josta ei pidetä yhtä suurta ääntä, on siirtolaiskriisin myötä maassa laittomasti oleskelevien ihmisten kohtalo. Kaikki kielteisen päätöksen turvapaikkahakemuksiinsa saaneet eivät joko voi – tai halua – poistua Saksasta, ja nykyisellään he eivät voi tehdä laillisesti töitä. Saksan maahanmuuttoviraston mukaan maassa oli viime kesäkuussa 230 000 ihmistä, joiden olisi pitänyt poistua maasta. Näistä 174 000 henkeä on saanut poikkeuspäätöksen ja välttynyt palautukselta. Hallituspuolue SPD:n toiveena oli, että näille laittomasti maassa oleskeleville olisi samalla avattu työntekomahdollisuus, mutta tähän lakipakettiin demareiden toive ei kulkeutunut.
Kommentaattoreiden mukaan kovin moni asia ei dramaattisesti muutu. Korkeakoulututetut EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät ovat voineet aiemminkin hakea työviisumia, ja jos työpaikka on todellinen, se viisumi on myös lopulta järjestynyt. Nyt lähinnä lasketaan kynnystä koulutustason osalta, eli ammattikoulutus tai -pätevyys riittää. Isoin muutos on oikeus tulla Saksaan hakemaan töitä, mutta senkin on tapahduttava omalla kustannuksella, ja oikeutta sosiaaliturvaan ei synny. Lakimuutoksen odotetaan ruuhkauttavan viranomaisia, koska ilmoitettujen työpaikkojen aitouden ja itsensä elättämiseen riittävien varojen ja tulojen tarkastaminen ei ole aivan yksinkertaista.
Suomen hallituksella tulijoiden laadulla ei niin väliä – ”firmat päättävät”
Suomessa kokoomuksen ja keskustan ajama malli puolestaan ei erottelisi enää ollenkaan töihin tulevia osaamis- tai koulutustason valossa. Riittäisi, että on olemassa työsopimus – eli kun Saksa on avaamassa ovensa aiempien korkeakoulutettujen lisäksi ammatti-ihmisille, Suomen kaavailemassa mallissa ei kieli- tai ammattitaidolla olisi enää niin väliä.
Samanaikaisesti Suomen hallitus valmistelee lakimuutosta, joka helpottaa ulkomaalaisten pääsyä Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. Aiemmin Suomessa on pitänyt työskennellä jonkin aikaa, että oikeus sosiaaliturvaan syntyisi. Jatkossa oikeus sosiaaliturvaan syntyisi mistä päin tahansa, siis myös EU:n ulkopuolelta, muuttaneille välittömästi ensimmäisestä päivästä lähtien. Ainoa vaadittu edellytys työn perässä muuttaneille ovat 696,60 euron kuukausiansiot.
Toimittajan kommentti:
Siis kuka tahansa voisi siis tulla Suomeen, kunhan tienaa noin 700 euroa kuussa, ja olisi välittömästi oikeutettu lapsilisiin, asumistukeen, sairauspäivärahaan ja sairausvakuutuskorvauksiin. Mikä voisikaan mennä pieleen?
Ilta-Sanomien pääkirjoitus marraskuulta kertoo: ”Mielenkiintoista oli, että gallupeja johtavan Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ajautui lopulta samaan rintamaan perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa. Molemmat vastustivat työperäisen maahanmuuton harkinnanvaraisuudesta luopumista, joskin eri motiiveilla. Perussuomalaiset eivät halua Suomeen ylipäätään ulkomaalaisia, Sdp yrittäisi työllistää kotimaan työttömiä ensisijaisesti.”
Ei ole tavatonta, että pääkirjoituksissa puhutaan välillä potaskaa. Vaikka Julkisen sanan neuvosto on linjannut, että toimituksen mielipidekirjoituksetkaan eivät saa sisältää paikkansapitämättömyyksiä, niin silti niitä välillä näkee. PS ei missään vaiheessa ole vastustanut kenenkään maahanmuuttoa Suomeen, kunhan maahanmuuttaja on rehti ja reipas, ja pystyy työllään elättämään itsensä edes kohtuullisesti, ilman tarvetta turvautua sosiaaliturvaan.
Suomeen saa tulla jo nyt kuka tahansa EU-maista töihin. Kiista koskee nyt harkinnanvaraisuudesta luopumista – eli pitäisikö EU-maiden ulkopuolelta tulevia ei-asiantuntijoita ja matalapalkkaisia ihmisiä päästää töihin Suomeen, jos työpaikka löytyy.
PS:n hiljattain tekemän selvityksen mukaan Suomeen aiemmin tulleiden työperäisen oleskeluluvan saaneiden työllisyysaste on (luonnollisesti) alussa sata prosenttia, mutta noin viidessä vuodessa työllisyysaste heikkenee kantaväestön keskimääräistä työllisyysastetta heikommaksi. Pätkä- tai keikkatyö loppuu, oleilu alkaa. Ei ole helppoa saada Suomesta kohtuupalkkaista työtä ilman kielitaitoa. Silloin heidän elättäjikseen ryhtyvätkin muut veronmaksajat – sosiaaliturvan kautta.
Se, että RKP:n johdon mielestä tämä ajattelu ei ole tästä aurinkokunnasta, ei minua hämmästytä. Se, että Petteri Orpo ilmeisesti ihan ilkeyttään, EU-politiikan monopolisoinnin tai vihreän laidan miellyttämiseksi ei ole tätä ymmärtävinään, ei minua hämmästytä. Eikä minua hämmästytä se, että mediassa työskentelevät puusilmät ovat niin innokkaasti työvoimapulatarinan takana.
***
Mitä tästä oleskelulupien harkinnanvaraisuudesta sitten seuraa? Parhaassa tapauksessa Suomeen tulee osaavia insinöörejä ja ammattikokkeja Bangladeshista, Intiasta ja USA:sta ja kaikki on hyvin. Jos asiat menevät, kuten ne ovat aiemmin menneet, tulijat ovat töissä ehkä muutaman vuoden. Sitten työ loppuu eikä uutta oikein löydy. Mutta pysyvä oleskelulupa tai ehkä jopa kansalaisuuskin on jo taskussa, ja samaten samoin oikeus Suomen sosiaaliturvaan.
Firmoille tämä malli kelpaa, koska se tarkoittaa, että ne saavat edullisia työntekijöitä alkuvaiheessa. Kun maahanmuuttaja hyppää tai pudotetaan oravanpyörästä, maailmalta löytyy seuraava samanlainen. Firmat saavat siis hieman edullisempaa työvoimaa, mutta muutaman vuoden kuluttua yhteiskunnan etujen maksajien ja etujen saajien välinen suhdeluku heikkenee entisestään, ja valtio maksaa sen, mitä firma säästi, moninkertaisesti. Se ei firmoja kiinnosta, eikä EK:ta.
Juhana Vartiaisen taitojen ja tietojen mukaan tämmöistä ei tapahdu, koska onhan hän sentään taloustieteiden tohtori. Eihän euronkaan kanssa pitänyt mitään ongelmia tulla ja Ruotsi on hyötynyt suunnattomasti maahanmuutosta hänen mukaansa.
Noin kymmenen vuoden kuluttua alkaa keskustelu siitä, että kasvaneiden kulujen takia, ja kantaväestön ja uussuomalaisten ”aktivoimiseksi”, Suomen sosiaaliturvajärjestelmä pitää keventää minimiin ja muuttaa vastikkeelliseksi.
Ehkä tämä on se tarkoitus. Ehkä niinsanottua hyvinvointivaltiota ei osata purkaa vastaamaan euroaikakauden tarpeita muuten kuin ajamalla se mahdottomaan tilaan.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Sisäministeri Mykkänen keksi takaportin halpatyövoimalle -”Vastuutonta antaa jakaa passeja paperittomille irakilaisille”

Saatavuusharkinnasta kertova raportti julkaistu – kuka hyötyy, kuka maksaa?

Suomesta matalien palkkojen maa? Saatavuusharkinnan poistolla olisi karut seuraukset

Suomen perusta tutki: Työvoiman saatavuusharkinnan poistamisessa häviäjiä olisivat julkinen talous sekä matalapalkka-alalla työskentelevä duunari

Halla-aho: Elinkeinoelämän vaatimukset saatavuusharkinnan poistamisesta perustuvat yksiselitteiseen valehteluun

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää