

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Pisa-tulosten tulkintaa: Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät suomalaiskouluissa
Suomi on totuttu näkemään paalupaikoilla, kun puhutaan lasten koulutaidoista ja maamme koululaitoksesta. Suunta on viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan hitusen laskeva. Tuloksista voi lukea myös sen, että Suomessa maahanmuuttajataustaisten koululaisten pärjääminen suhteessa kantaväestöön on huonointa maailmassa.
OECD:n toteuttaman Pisa-tutkimusohjelman tarkoitus on opetusministeriön raportin mukaan ”etsiä vastauksia siihen, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat tai sen juuri päättäneet 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi”.
Pisa-tutkimus selvitti koululaisten lukutaitoa
Vuoden 2018 tutkimus, jonka tuloksista uutisoitiin nyt joulukuun alussa, keskittyi pääosin koululaisten lukutaidon selvittämiseen. Ensitulosten raportissa tarkastellaan myös matematiikan ja luonnontieteiden taitoja. Lisäksi tuodaan esiin joitain oppimisen kannalta keskeisiä taustatekijöitä ja muuttujia.
Tutkimustulosten tulkinta on aivan oma taiteenlajinsa, jonka puitteissa tuloksia voi selittää hyvinkin eri tavalla. Eräät asiat ovat kuitenkin suuntaa-antavia: huonoiten pärjäävillä oppilailla suuri merkitsevä tekijä on sosioekonominen tausta, eli huono-osaisuus tuppaa kasautumaan.
Eroja oppilasryhmien välillä
Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä ovat pysyneet vakaina Pisa-kierroksesta toiseen, vaihtelu mahtuu opetusministeriön julkaiseman raportin mukaan satunnaisotannasta johtuvaan virhemarginaaliin. Kaikissa oppilasryhmissä lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden keskimääräiset tulokset ovat pudonneet vuodesta 2009.
Ruotsissa Pisa-tuloksista on kerrottu enemmän selkokielellä. Ruotsidemokraatteja lähellä olevan Samtiden-julkaisun mukaan kokonaista 11 prosenttia lapsista oli jätetty paikallisesta tutkimuksesta pois, koska he eivät osanneet ruotsia niin hyvin, että olisivat ymmärtäneet kysymykset. Segregaatio eli väestön eriytyminen on Pisa-tutkimuksen mukaan Ruotsissa poikkeuksellisen suurta.
Suomessa eriydytään eniten
Samtidenin mukaan kyse on siitä, että Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat kehnoja maita maahanmuuton kannalta: ”Kulttuurimme avautuu vaikeasti, koska olemme olleet köyhiä ja eläneet eristyksissä. Sosiaalinen koodimme on siksi vaikeasti ymmärrettävissä”.
Maahanmuuttajataustaiset lapset pärjäsivät Pisa-tutkimuksessa silti suhteellisesti huonoiten suomalaisissa kouluissa. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa ovat maailman toiseksi koulutetuimmat opettajat, heti Puolan jälkeen. Muualta tulleet koululaiset suoriutuivat kantaväestöä paremmin Yhdysvalloissa, Hong Kongissa ja Israelissa. Kanadassa kaikki olivat aivan samalla viivalla.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Miksi opetusministeriö ei halua korjata koulujen ongelmia? – Halla-aho: ”Peruskoulun oppimistulosten lasku ja yhä syvempi jako hyviin ja huonoihin kouluihin ovat kaikkien tiedossa”

Purra: Hallitus jatkaa suomalaisen koulujärjestelmän alasajoa – oppivelvollisuuden pidentäminen ei korjaa ongelmia

Peruskouluihin pitää palauttaa rajat ja vaatimustaso – Purra: OAJ:n puheet eivät pureudu todellisiin ongelmiin

Perussuomalaiset Naiset: Opettajien jaksaminen on koetuksella – ”Luokkiin tarvitaan kuria ja järjestystä takaisin”

Monikulttuurisessa koulussa huono suomi tarttuu suomalaislapsiinkin

Monikulttuurisuus rasittaa kouluterveydenhoitoakin – maahanmuuttajien terveystarkastuksista ei tingitä

Ruotsin PISA-tulokset perustuvat vääriin lukuihin – maahanmuuttajataustaisia poistettu tulosten parantamiseksi

Ruotsalaiset muslimitytöt: ”En voisi ikinä deittailla ei-muslimin kanssa”

Ruotsi siivosi maahanmuuttajat pois PISA-oppimisvertailusta – OECD hyväksyi tempun, suomalaisasiantuntija ihmettelee moista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Rostila pöyristyi vaatimuksista syrjiä kultaleijonaa: Yrittääkö Seta tehdä toisinajattelijoista lainsuojattomia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää










