Eduskunta käsitteli opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjettia tiistaina. Perussuomalaisten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Riikka Purran mukaan hallituksen ohjelmassa ja budjetissa on paljon hyvää.

– Ammattikoulutuksessa olevia vakavia ongelmia pyritään korjaamaan, mutta valitettavasti liian vähäisin panostuksin. Amisreformi, lähiopetuksen väheneminen, opetusresurssit, yhä haasteellisempi oppilasaines ja muut vastaavat ongelmat eivät korjaannu hetkessä, mutta onneksi suunta on oikea. Myös peruskoulun opettamiseen lisätään määrärahoja, Riikka Purra sanoo.

Purra kuitenkin huomauttaa, että valitettavasti hallitus pitää opetusresursseja tärkeämpänä oppivelvollisuusiän nostamista, vaikka sillä ei itsessään ole vaikutusta ongelmien ratkeamiseen.

– Kyseessä on varsin kosmeettinen mutta kallis toimi, joka ei kykene tarraamaan kipeimmin huomiota vaativiin ongelmiin.

Osaamistaso laskee

Monet kansanedustajat kiittelivät täysistuntosalissa Pisa-tuloksia, Purra ei.

– Olemme huolestuttavalla tiellä, etenkin eritasoisten koulujen, eritasoisten oppilaiden ja sukupuolten välisten erojen kiihtymisen vuoksi. Ei ole syytä olla tyytyväinen.

Koululaisten osaamistaso laskee ja taidot heikentyvät kaiken aikaa, niin äidinkielessä kuin matemaattisissa aineissa. Esimerkiksi Vantaalla luetun ymmärtäminen on heikentynyt vuodesta 2016 kaikilla tutkituilla luokka-asteilla eli 3., 6. ja 9. luokilla.

– Tuloksiin vaikuttavat erityisesti maahanmuuttajien määrä, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oleminen tavallisissa luokissa eli inkluusio ja lasten kotiolot.

Ysiluokalta ulos ilman luku- ja laskutaitoa

Koulujen ongelmat ovat Purran mukaan paikoin hälyttäviä.

– Käytöshäiriöitä, lapsia, joilta puuttuvat normaalit sosiaalisen kanssakäymisen taidot, suuret erot osaamisessa ja oppimisessa, impulsiiviset lapset, jotka elävät peli- tai virtuaalimaailmoissa, sivistyksen ja oppimisen yhä surullisempi arvonlasku, pahoinvoivat perheet, maahanmuuton aiheuttamat ongelmat, joista saa puhua ehkä kaikkein vähiten.

– Peruskouluista pääsee ulos jatkuvasti käytännössä luku- ja laskutaidottomia nuoria, joilla ei ole elämänhallintaa. Syrjäytymistie on siinä valmiiksi taputeltuna.

Kouluihin tarvitaan arvonpalautus

Purra sanoo näkevänsä koulujen ongelmat paljon laajemmin kuin pelkkinä taloudellisten resurssien puutteina.

– Koulun ja oppimisen kulttuuri on muuttunut, osin vastauksena muuttuneeseen lasten ympäristöön, osin aktiivisesti tehtyjen pedagogisten virheiden seurauksena.

– Kouluihin tarvitaan arvonpalautus, perusasioihin, opetukseen ja oppimiseen, opettajan rooliin. Oppivelvollisuuden pidentäminen, lisärahan lappaminen digiin ja monikulttuurisuushankkeisiin tai muut keinotekoiset apukeinot eivät auta.

Käsin kirjoittamisen innovaatio

Purra kertoo maanantain Helsingin Sanomissa olleesta jutusta, jossa kerrottiin espoolaisopettajasta, joka teki testin ja laittoi oppilaat kirjoittamaan historian muistiinpanot käsin, ilman laitteita. Oppilaiden koearvosanat paranivat keskimäärin kaksi numeroa.

– Jutun oli ilmeisesti tarkoitus olla positiivinen, mutta minut se sai surulliseksi. Olemme jo niin syvällä digihulluudessa, että yksinkertaiset asiat, kuten käsin kirjoittaminen ja sen hyödyt, unohtuvat.

– Lehti tekee jutun siitä, että opettaja on keksinyt käsin kirjoittamisen olevan hyödyllistä! No, toivottavasti hyvä käytäntö tästä sitten leviää.

Vaatimustaso palautettava

Kaikkein tärkeintä Purran mukaan olisi palauttaa kouluihin vaatimustaso.

– Luokka-asteelta toiselle ei saa päästää, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu. Suurin osa toisenkin asteen ongelmista johtuu peruskoulusta – siitä, että amikseen menee nuoria miehiä, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä.

Koululaitos tekee Purran mukaan ison virheen siinä, että ”uudistuu” liikaa.

– On kuitenkin niin, että juuri vanhalla koulujärjestelmällämme me pääsimme pitkälle, maailman parhaimpiin oppimistuloksiin, yhdeksi maailman koulutetuimmista kansoista – ilman ilmiöpohjaisuutta, ilman digihulluutta, ilman koko ajan lisääntyviä vapauksia.

– Olisipa hallituksella kanttia kurkistaa vaikka ihan vähän taaksepäin ja miettiä, missä voisimme palata takaisin vanhaan hyvään, Purra toivoo.

SUOMEN UUTISET