LEHTIKUVA
Koululaisten osaamistaso laskee – Purra: On syytä palata joissakin asioissa taaksepäin
Eduskunta käsitteli opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjettia tiistaina. Perussuomalaisten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Riikka Purran mukaan hallituksen ohjelmassa ja budjetissa on paljon hyvää.
– Ammattikoulutuksessa olevia vakavia ongelmia pyritään korjaamaan, mutta valitettavasti liian vähäisin panostuksin. Amisreformi, lähiopetuksen väheneminen, opetusresurssit, yhä haasteellisempi oppilasaines ja muut vastaavat ongelmat eivät korjaannu hetkessä, mutta onneksi suunta on oikea. Myös peruskoulun opettamiseen lisätään määrärahoja, Riikka Purra sanoo.
Purra kuitenkin huomauttaa, että valitettavasti hallitus pitää opetusresursseja tärkeämpänä oppivelvollisuusiän nostamista, vaikka sillä ei itsessään ole vaikutusta ongelmien ratkeamiseen.
– Kyseessä on varsin kosmeettinen mutta kallis toimi, joka ei kykene tarraamaan kipeimmin huomiota vaativiin ongelmiin.
Osaamistaso laskee
Monet kansanedustajat kiittelivät täysistuntosalissa Pisa-tuloksia, Purra ei.
– Olemme huolestuttavalla tiellä, etenkin eritasoisten koulujen, eritasoisten oppilaiden ja sukupuolten välisten erojen kiihtymisen vuoksi. Ei ole syytä olla tyytyväinen.
Koululaisten osaamistaso laskee ja taidot heikentyvät kaiken aikaa, niin äidinkielessä kuin matemaattisissa aineissa. Esimerkiksi Vantaalla luetun ymmärtäminen on heikentynyt vuodesta 2016 kaikilla tutkituilla luokka-asteilla eli 3., 6. ja 9. luokilla.
– Tuloksiin vaikuttavat erityisesti maahanmuuttajien määrä, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oleminen tavallisissa luokissa eli inkluusio ja lasten kotiolot.
Ysiluokalta ulos ilman luku- ja laskutaitoa
Koulujen ongelmat ovat Purran mukaan paikoin hälyttäviä.
– Käytöshäiriöitä, lapsia, joilta puuttuvat normaalit sosiaalisen kanssakäymisen taidot, suuret erot osaamisessa ja oppimisessa, impulsiiviset lapset, jotka elävät peli- tai virtuaalimaailmoissa, sivistyksen ja oppimisen yhä surullisempi arvonlasku, pahoinvoivat perheet, maahanmuuton aiheuttamat ongelmat, joista saa puhua ehkä kaikkein vähiten.
– Peruskouluista pääsee ulos jatkuvasti käytännössä luku- ja laskutaidottomia nuoria, joilla ei ole elämänhallintaa. Syrjäytymistie on siinä valmiiksi taputeltuna.
Kouluihin tarvitaan arvonpalautus
Purra sanoo näkevänsä koulujen ongelmat paljon laajemmin kuin pelkkinä taloudellisten resurssien puutteina.
– Koulun ja oppimisen kulttuuri on muuttunut, osin vastauksena muuttuneeseen lasten ympäristöön, osin aktiivisesti tehtyjen pedagogisten virheiden seurauksena.
– Kouluihin tarvitaan arvonpalautus, perusasioihin, opetukseen ja oppimiseen, opettajan rooliin. Oppivelvollisuuden pidentäminen, lisärahan lappaminen digiin ja monikulttuurisuushankkeisiin tai muut keinotekoiset apukeinot eivät auta.
Käsin kirjoittamisen innovaatio
Purra kertoo maanantain Helsingin Sanomissa olleesta jutusta, jossa kerrottiin espoolaisopettajasta, joka teki testin ja laittoi oppilaat kirjoittamaan historian muistiinpanot käsin, ilman laitteita. Oppilaiden koearvosanat paranivat keskimäärin kaksi numeroa.
– Jutun oli ilmeisesti tarkoitus olla positiivinen, mutta minut se sai surulliseksi. Olemme jo niin syvällä digihulluudessa, että yksinkertaiset asiat, kuten käsin kirjoittaminen ja sen hyödyt, unohtuvat.
– Lehti tekee jutun siitä, että opettaja on keksinyt käsin kirjoittamisen olevan hyödyllistä! No, toivottavasti hyvä käytäntö tästä sitten leviää.
Vaatimustaso palautettava
Kaikkein tärkeintä Purran mukaan olisi palauttaa kouluihin vaatimustaso.
– Luokka-asteelta toiselle ei saa päästää, mikäli tavoitteita ei ole saavutettu. Suurin osa toisenkin asteen ongelmista johtuu peruskoulusta – siitä, että amikseen menee nuoria miehiä, joilla ei ole siihen mitään edellytyksiä.
Koululaitos tekee Purran mukaan ison virheen siinä, että ”uudistuu” liikaa.
– On kuitenkin niin, että juuri vanhalla koulujärjestelmällämme me pääsimme pitkälle, maailman parhaimpiin oppimistuloksiin, yhdeksi maailman koulutetuimmista kansoista – ilman ilmiöpohjaisuutta, ilman digihulluutta, ilman koko ajan lisääntyviä vapauksia.
– Olisipa hallituksella kanttia kurkistaa vaikka ihan vähän taaksepäin ja miettiä, missä voisimme palata takaisin vanhaan hyvään, Purra toivoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- opetus- ja kulttuuriministeriö resurssit Peruskoulu Opettajat PISA Riikka Purra perussuomalaiset hallitus koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Panostuksia peruskoulutukseen, ei pakkoruotsia ylioppilaskirjoituksiin
Miksi opetusministeriö ei halua korjata koulujen ongelmia? – Halla-aho: “Peruskoulun oppimistulosten lasku ja yhä syvempi jako hyviin ja huonoihin kouluihin ovat kaikkien tiedossa”
Purra: Hallitus jatkaa suomalaisen koulujärjestelmän alasajoa – oppivelvollisuuden pidentäminen ei korjaa ongelmia
Peruskouluihin pitää palauttaa rajat ja vaatimustaso – Purra: OAJ:n puheet eivät pureudu todellisiin ongelmiin
Perussuomalaiset Naiset: Opettajien jaksaminen on koetuksella – “Luokkiin tarvitaan kuria ja järjestystä takaisin”
Pisa-tulosten tulkintaa: Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät suomalaiskouluissa
Sivistysvaliokunnan jäsen Ari Koponen haluaa pitää koulut suljettuina ja harkitsisi oppivelvollisuuden pidentämisen uudistuksen lykkäämistä
Ruotsin PISA-tulokset perustuvat vääriin lukuihin – maahanmuuttajataustaisia poistettu tulosten parantamiseksi
Muslimioppilailla oma vapaapäivä ja omat säännöt ramadanin takia – Purra: Ei erivapauksia islaminuskoisille
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Vanhemmat ottavat jo juristin mukaan lapsensa opettajatapaamisiin – opettajilta kuppi nurin
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.