Hallitusohjelmaa viimeistelevät puolueet ovat demareiden johdolla sopineet oppivelvollisuuden pidentämisestä toiselle asteelle. Samalla toisen asteen kirjoista ja muista välineistä tulee maksuttomia. Nämä kaksi teemaa olivat erityisesti demareille kynnyskysymyksiä.

– Perussuomalaiset on johdonmukaisesti vastustanut ajatusta. Ei siksi, että vastustaisimme kouluttautumista ja työllisyyden parantumista, vaan siksi, että kyse on hyvin perinteisestä vasemmistolaisesta laastaritoimenpiteestä, joka ei korjaa ainuttakaan niistä ongelmista, joita sen toivottaisiin korjaavan, kritisoi perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra.

– Hallitus esiintyy koulutusmyönteisenä ja haluaa esittää tekevänsä hyvää, mutta en pidättelisi hengitystäni vaikutuksia odotellessa, Purra sanoo.

Peruskoulujen ongelmat itse aiheutettuja

Purran mielestä suurin osa ongelmista juontaa peruskoulusta.

– Suuret erot eri koulujen välillä, yhä haastavampi oppilasaines, opettajan heikko auktoriteetti, oppilaiden omaan motivaatioon luottava vaativa opetussuunnitelma, digilaitteiden itseisarvo, keskittymishäiriöt ja oppimisvaikeudet ja erityisesti se, että minkäänlaisia takeita oppimisesta ei ole, ovat suistaneet entisen Pisan ykkösmaan huolestuttavaan luisuun, Purra sanoo.

Peruskouluun tarvittaisiin perussuomalaisten mielestä oppimistakuu. Luokalta toiselle ei saa päästää, mikäli tiettyä osaamista ei saavuteta. Etenkään tsemppi- tai säälinumeroita ei saa antaa ysiluokan päästötodistukseen.

– Kun peruskoulussa asioita katsotaan läpi sormien, ongelmat kasautuvat toiselle asteelle, erityisesti ammattikouluihin. Nuori, joka osaa hädin tuskin lukea ja kärsii elämänhallinnan ongelmista jo teini-iässä, ei selviä amiksessa, jossa lähiopetus on vähäistä eikä kukaan katso riittävästi perään. Ongelma ei tälläkään hetkellä ole se, ettei toiselle asteelle mentäisi, vaan se, että ammattikoulu keskeytetään niin usein, Purra sanoo.

Maahanmuutto aiheuttaa ongelmia kouluissa

Purra muistuttaa, että tutkimuksissa on käynyt esille, että erityisesti maahanmuuttajataustaisille oppilaille annetaan osaamistaan parempia numeroita, mahdollisesti kannustusmielessä. Tämä on hyvin ongelmallista.

– Mikäli me saisimme kunnollista dataa oppimisen laskusta ja koulujen ongelmista, havaitsisimme, että suurimmat ongelmat koskevat nimenomaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja maahanmuuttajien täyttämiä kouluja. Tällaista erottelua ei kuitenkaan vallitsevan ideologian mukaan saa tehdä, ja niinpä jatkamme näennäistä ongelmanratkaisua, ilman että varsinaista ongelmaa on edes tunnustettu, Purra kritisoi.

– Koulujärjestelmämme tarvitsee ehdottomasti toimenpiteitä. Opettaminen ja ihan perusasiat vaativat lisää resursseja. Monin osin kyse on myös ideologisesta muutoksesta. Siitä, mitä me haluamme koulun tekevän ja miksi. Lapsen ja nuoren kuuluu koulussa oppia asioita ja olemaan ihmisiksi. Miksi tätä pidetään nykyään niin vanhanaikaisena lähestymistapana?

Opettajaksi halutaan yhä vähemmän

Purra on erityisen huolissaan opettajan työn vetovoiman vähenemisestä.

– Sillä on hyvin kauaskantoisia vaikutuksia, joita on vaikea korjata, kuten naapurimaamme Ruotsin tilanteesta voimme havaita, Purra huomauttaa.

Helsingin Sanomat kertoi torstaina, että luokanopettajakoulutuksen vetovoima on romahtanut. Koulutukseen hakee lähes puolet vähemmän ihmisiä kuin viisi vuotta sitten.

– Opettajan työ on muuttunut erittäin paljon, ja vaikka osaaminen ja sitoutuminen on korkeaa, ei kukaan veny kaikkeen. Samaan aikaan ammattijärjestö OAJ tuntuu olevan kiinnostunut aivan toissijaisista asioista eikä riittävällä tavalla tuo esille opettajan työn kasvavia haasteita. Vastuuta monista asioista pitäisi palauttaa koteihin ja vanhemmille – ei opettaja voi pelastaa kaikkea, Purra sanoo.

– Mikäli me haluamme palauttaa suomalaisen koulun ja osaamisen huipulle, pitää myöntää tehdyt virheet. Koulun liiallinen liberalisointi, keskittyminen ideologisiin hankkeisiin, maahanmuuton ongelmien maton alle lakaisu ja ylipäätänsä hyväksi osoittautuneiden perusasioiden hylkääminen ovat kaikki syitä tähän tilanteeseen.

SUOMEN UUTISET