Hoitajakoulutuksen kielitaitovaatimuksia halutaan laskea – Purra: Älkää tehkö samaa virhettä kuin Ruotsi

Yle kirjoittaa tänään maanantaina jälleen ”Suomen valtavasta hoitajapulasta”, josta ei selvitä ilman jatkuvaa ja massiivista EU:n ulkopuolisen maahanmuuton lisäämistä. Ylen mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä arviolta 30 000 uutta hoitajaa, koska hoitajia jää eläkkeelle ja vanhusten määrä kasvaa.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on huolissaan siitä, että hoitajakoulutuksen kielivaatimuksia esitetään muutettavan löysemmiksi.

– Niin teki Ruotsikin. Terveydenhuollon ammattilaisten kielitaidottomuus on valtava ongelma etenkin vanhustenhoidossa. Ruotsalaiset on saatu pakenemaan hoitoalalta. Nykyään monet vanhukset eivät saa hoitoa omalla kielellään, Purra kertoo.

Liian alhaiset kielitaitovaatimukset

Purra on aiemmin tuonut esille Suomessa toimivien maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden kielitaidon aiheuttamia ongelmia. Suomen Uutiset on kertonut väitöstutkimuksesta, jossa todettiin kielitaito-ongelmien syynä olevan liian matala kielitasovaatimus.

– Pahimmillaan kielitaidottomuus johtaa hoitovirheisiin. Valitettavasti vanhustenhoidossa ongelmat eivät useinkaan tule ilmi. On äärettömän surullista, että vanhukset, usein muistisairaat, joutuvat viimeisinä vuosina kärsimään vielä tällaisestakin asiasta, Purra sanoo.

”Elsa” ei voi mennä suihkuun

Ruotsalainen Bulletin-verkkolehti kertoo sunnuntaina pääkirjoituksessaan ”Elsasta”, joka ei uskalla mennä suihkuun, koska avustamassa on ainoastaan kielitaidottomia nuoria ulkomaalaismiehiä. Ruotsissa on viime kuukausina julkaistu useita vastaavasta ongelmasta kertovia reportaaseja.

Ruotsi on pyrkinyt ”kotouttamaan” maahanmuuttajia työntämällä heitä hoitoalalle. Tämän seurauksia Purran mukaan maksetaan nyt.

Jos ei osaa kieltä, ei osaa hoitaakaan

Onko Suomen aivan pakko tehdä kaikki samat virheet kuin Ruotsi on tehnyt, Purra kysyy.

– Kielitaitovaatimuksia pitää kautta linjan nostaa, ei missään nimessä laskea. Mikäli ihminen ei kykene opettelemaan säällistä suomen kieltä, vaikka asuu maassa, ei hänestä varmasti muutenkaan ole hoitoalalle työskentelemään.

Hoitotyön arvostus palautettava

Purra muistuttaa, että hoitoalan ongelmat eivät ratkea työperäisellä maahanmuutolla.

– Meidän on arvostettava vanhuksiamme ja tätä tärkeää työtä. Suomalaiset eivät ole lopettaneet olemasta kiinnostuneita hoitoalasta. He tekisivät sitä, mikäli alan vetovoima olisi ennallaan. Mikäli työ ei olisi palkkaan nähden niin vaativaa, mikäli palkalla voisi pääkaupunkiseudullakin elää, mikäli siihen ei suhtauduttaisi bulkkina, jota tekemään voidaan kärrätä ulkomailta se, joka sitä suostuu tekemään, Purra sanoo.