Ukrainan kriisin kehitys löi lännen ällikällä. Tapahtumat ovat vyöryneet nopeasti ja arvaamattomasti. Mitä Venäjä haluaa?
Krimin kohtalo vahvistaa karulla tavalla sen tosiasian, että paikoin maailmassa jyllää vahvemman oikeus. Suurvallat eivät piittaa kansainvälisistä sopimuksista, jos se on heidän etujensa vastaista.
Kylmän sodan huurut ovat täällä taas. Perinteinen sotilaallinen voimankäyttö tai sillä uhkaaminen ei ole hävinnyt minnekään, vaan sitä voidaan edelleen käyttää politiikan jatkeena myös Euroopassa.
Uudet uhat, niin paljon kuin kyberistä ja muusta on kohkattukin, eivät ole tehneet perinteisiä keinoja vanhanaikaisiksi. Myös tulevaisuudessa voimankäyttö valtiota vastaan on monien keinojen yhdistelmä.
Suomen on sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta poliittisesti liittoutuneena EU-maana otettava oppia Ukrainan tapahtumista.
Puolustuskykyämme on nykyhallituksen toimesta rapautettu: varuskuntia on lakkautettu, sodan ajan reserviä karsittu, kertausharjoitukset ajettu alas ja jalkaväkimiinat kielletty.
Linjaa on muutettava. Perussuomalaisten mielestä puolustusmäärärahoja on korotettava vähintään puolustushallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon kirjaamalla tavalla.
Sitoudumme määrärahojen korottamiseen heti seuraavan vaalikauden alussa ja vaadimme, että kaikki puolueet kertovat kantansa ennen vaaleja.
Ukrainan tilanne on nostanut keskusteluun myös kysymyksen Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta. Nato ei ole mikään mörkö, mutta ei se taikasanakaan ole. Joka tapauksessa Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti.
Kyselyn mukaan liki puolet suomalaisista kokee Ukrainan kriisin uhkaavan maamme turvallisuutta. On syytä korostaa, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Turvattomuuden tunteeseen on kuitenkin reagoitava, ja parhaiten se tapahtuu laittamalla oma puolustus kuntoon.
Suomea puolustavat suomalaiset. Siksi meillä tulee jatkossakin olla omat vahvat Puolustusvoimat, yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustus periaatteina.
Tarvittaessa Suomi taistelee. Siksi omasta uskottavasta puolustuskyvystä on huolehdittava. Ukrainalla sellaista ei ollut.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Perussuomalainen 4/2014 -lehdessä.
JUSSI NIINISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
