PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitää irvokkaana sitä, että suomalaisia ja ulkomaalaisia kohdellaan eriarvoisesti eläkeasioissa.
Viime viikkoina julkisuudessa on käyty paljon keskustelua maahanmuuttajien eläkkeistä. Keskustelu lähti käyntiin toden teolla, kun Työeläkevakuuttajat Telan väistyvä toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kertoi Helsingin Sanomille pitävänsä Kelan eläkkeiden saamista liian helppona maahanmuuttajille.
Kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas yhtyy Siimeksen mielipiteeseen ja pitää irvokkaana sitä, että suomalaisia ja ulkomaalaisia kohdellaan eriarvoisesti eläkeasioissa.
– Miten on mahdollista, että maahanmuuttaja saa melkein tonnin takuueläkkeen oltuaan Suomessa vain kolme vuotta, vaikka ei olisi tehnyt päivääkään töitä, kun taas pienituloinen suomalainen joutuu kerryttämään vastaavansuuruista työeläkettä useita vuosikymmeniä? Peltokangas kysyy.
Peltokangas ihmettelee, missä mielellään suomalaisen pienituloisen puolustajana profiloituvat vasemmistolaiset nyt kuppaavat, kun aito tasa-arvo-ongelma on nostettu pöydälle. Hän katsoo, ettei asia kiinnosta sosialisteja vähääkään.
– Miksi suomalainen on vähempiarvoinen kuin ulkomaalainen henkilö? Peltokangas miettii.
Peltokangas muistuttaa myös, että takuueläkkeen lanseerasi vuonna 2008 tuolloinen pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen. Hän erikseen toivoi, että Joensuussa pidetty keskustan puoluekokous muistettaisiin siitä, että siellä ’’annettiin lähtölaukaus takuueläkkeelle.’’
– Takuueläke olisi pitänyt jo tuossa vaiheessa rajata pelkästään Suomen kansalaisille. Vuonna 2025 takuueläkettä maksettiin ulkomailla syntyneille noin 110 miljoonaa euroa, kysymys ei ole mistään pikkurahoista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ihmettelee, miksi takuueläkkeiden jakautumisesta ei ole keskusteltu aiemmin laajemmin. Tällä hetkellä yli kolmasosa maksetuista takuueläkkeistä eli noin 110 miljoonaa euroa menee ulkomailla syntyneille henkilöille. Reijosen mielestä tämä asettaa suomalaiset eläkeläiset epäoikeudenmukaiseen asemaan.
Perussuomalaiset on jo pitkään ehdottanut perustuslain muuttamista ulkomaalaisten sosiaaliturvan rajaamiseksi. Myös muiden puolueiden on aika herätä tilanteen vakavuuteen, sanoo perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa esitetään kansaneläkkeen ja takuueläkkeen poistamista maahanmuuttajilta.
Eläkekatosta keskustelun avannut keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on saanut yllättävän liittolaisen: vasemmistoliitto on täysin samoilla linjoilla ja vihreät osittain. Yhteinen linja löytyi, vaikka Keskusta on vakuutellut, että punavihreä yhteistyö ei enää maistu.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että maahanmuutto uhkaa heikentää Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä ja luo valtavan paineen julkiselle taloudelle. Ulkomailla syntyneiden lyhyet työurat ja korkea riippuvuus takuueläkkeestä kasvattavat veronmaksajien taakkaa pitkällä aikavälillä.
Maahanmuuttajat voivat Suomessa saada täyden takuueläkkeen kolmen vuoden maassa asumisen jälkeen. Ruotsissa täysi takuueläke edellyttää 40 vuoden asumishistoriaa. Ongelma on molemmille maille yhteinen, mutta Ruotsissa ratkaisua on edes yritetty hakea.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Dosentti Markku Ruotsilan selvitys esittelee niitä toimenpiteitä, joilla Donald Trump on toisella kaudellaan suitsinut hallitsematonta maahanmuuttoa. Suomen Perustan julkaisema tuore raportti kuvaa ne konkreettiset keinot, joilla Trump on saavuttanut historiallisia tuloksia. Palettiin kuuluu kaikki karkotuksista paluumuuttoporkkanoihin.
Siviilipalveluskeskus herätti hämmennystä ja pettymystä siviilipalvelusta suorittaneiden keskuudessa koulutusjakson aiheilla ja niiden esittämistavalla. Kouluttaja näytti muun muassa laittomasti maatiloilta kuvattua materiaalia, arvosteli suomalaista ruuantuotantoa, toi jatkuvasti esiin omaa yritystoimintaansa sekä ideologiaansa ja kannusti osallistumaan eri järjestöjen, kuten Elokapinan, mielenosoituksiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää päätti selvittää asiaa kirjallisella kysymyksellä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
