

Antti Aimo-Koivisto Lehtikuva
Ulkoministerit neuvottelivat Irakin tilanteesta, Suomi hakee Ruotsin tapaan palautussopimusta Irakiin
Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Timo Soini (ps.) ja sosiaalidemokraatteja edustava Margot Wallström sovittivat yhteen maiden kantoja ulkopoliittisissa kysymyksissä, ennen muuta pakolaiskriisistä. Osapuolet kertoivat neuvotelleensa Irakin tilanteesta ja siitä, kuinka turvapaikanhakijoita, jotka eivät saa pysyvää turvapaikkaoikeutta, voitaisiin palauttaa Irakiin. Ruotsilla on jo sopimus palautusoikeudesta, Suomi pyrkii saamaan vastaavan sopimuksen.
– Irak-sopimus on erittäin haastava nyt, koska yritykset palauttaa ihmisiä Irakiin eivät ole onnistuneet kovin hyvin. Neuvottelemme samanlaisesta sopimuksesta kuin Ruotsilla on. Mutta pitkässä juoksussa uskomme, että pystymme saamaan ihmisiä takaisin Irakiin jos turvapaikkaa ei ole myönnetty. Tämä ainoa moraalisesti oikea tapa toimia. Mutta tämä vaatii työtä ja teemme sitä yhdessä. Tietenkään turvattomille alueille ei karkoteta, mutta siellä on turvallisia paikkoja. Irakia ei voi kuvata yhtenäisenä alueena, Soini totesi.
Ruotsin ulkoministeri kävi Irakissa hiljattain ja maan hallitus keskusteli asiasta juuri äskettäin. Wallström totesi, että tilanne on vaikea, koska palautusten onnistuminen vaatii Irakin viranomaisten luvan myös Suomelle. Hän sanoi, että Irakissa on yhä vaarallisia alueita, mutta siellä on myös turvallisia alueita, joihin voisi palauttaa turvapaikanhakijoita.
Soini sanoi, että aikataulut ovat tiukat. Maahanmuutosta keskustellaan Pohjoismaiden kesken yhteisten kantojen luomiseksi: maiden ministereillä on kaksi kokousta Brysselissä, Nato+2 –kokous ja ulkoministereiden kuukausikokous, johon Norjan ulkoministeri voidaan kutsua erikseen.
– Näin tiedämme maidemme käytännöistä ja toimenpiteistä, joita voimme tehdä. On erittäin tärkeää toimia yhdessä tässä kysymyksessä, Soini totesi.
Ruotsin maahanmuuttotilanne kestämätön
Wallström taas sanoi, että Ruotsin pakolaistilanne on kestämätön, ellei maa saa apua. Suuri osa etenkin lapsipakolaisista suuntaa nimenomaan Ruotsiin.
– Pakolaisasia on tietenkin Ruotsin hallituksessa etusijalla. Painimme käytännön haasteiden parissa. Painottaisin etenkin sitä, että lähes kolmasosa pakolaislapsista tulee nimenomaan Ruotsiin. Tämä on kestämätön tilanne, ellemme saa jotakin apua muilta EU-mailta.
– Haluamme antaa lapsille paremman elämän. Heillä on erityisiä tarpeita -psykososiaalista tukea, koulutusta, asuntoja ja turvallisuuden tunnetta. Meille on tullut huomattavan suuri osa pakolaisista. Siksi haluamme uudelleensijoitusjärjestelyihin. Tämä pitäisi nostaa EU:n agendalle myös, Wallström totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









