LEHTIKUVA/ARKISTO
Kymmenen elinvoimakeskusta aloittaa toimintansa vuoden 2026 alusta. Samalla 15 ELY-keskuksen toiminta päättyy. ”Tavoitteena on, että elinvoimakeskukset pystyvät aiempaa vahvemmin tukemaan alueiden elinvoimaisuutta. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeistä tavoitteen saavuttamisessa”, linjaa elinkeinoministeri Sakari Puisto
Elinvoimakeskukset jatkavat edeltäjänsä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) työtä saumattomasti mutta aiempaa vahvemmilla hartioilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä. Uudistus on osa hallituksen ohjelmaa.
– Elinvoimaisuutta saadaan aikaan muun muassa uusilla investoinneilla. Investoinnit luovat työpaikkoja. Lupaprosessien tehostaminen helpottaa investointien tekemistä. Hallitus pyrkii mahdollistamaan elinvoimakeskuksille uusia työvälineitä ja rahoitusta kasvun ja investointien vauhdittamiseksi kustannustehokkaalla tavalla, toteaa elinkeinoministeri Sakari Puisto.
Hallituksen kasvu- ja työllisyyspaketissa elinvoimakeskuksien käyttöön on suunniteltu muun muassa pk-yrityksille tarkoitettua puhtaan siirtymän investointeihin liittyvää tukea erityisesti energia- ja materiaalitehokkuutta parantaviin, uuden teknologian käyttöönottoon liittyviin hankkeisiin.
– Valtion aluehallinnon tehtävien kokoaminen aiempaa laajemmille hartioille tukee myös toiminnan tuottavuuden lisäämistä ja mahdollisuuksia toimeenpanna valtionhallintoon kohdistuvaa säästöohjelmaa, Puisto painotti tiedotustilaisuudessa.
Uudistuva ja osaava Suomi-ohjelman rahoituksen uudelleenkohdentamisella elinvoimakeskukset ovat saamassa määrärahaa myös puolustusteollisuutta ja sotilaallista liikkuvuutta tukeviin investointeihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elinkeinoministeri Sakari Puisto muistuttaa Aamulehdessä Washingtonissa allekirjoittamastaan Ice Pact-yhteislausumasta, joka vahvistaa jäänmurtajayhteistyötä Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan välillä. Meriteollisuus työllistää Suomessa yli 30 000 ammattilaista.
Uusi elinkeinoministeri Sakari Puisto linjaa, että Suomessa tulee nyt päästä tahmeasta talouskehityksestä aivan erilaiseen moodiin. Puisto katsoo luottavaisesti, että että Suomella on jo nyt runsaasti tietotaitoa ja osaamista, jotta kasvua voidaan saada aikaan eri markkinasegmenteillä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola piti tänään puheen eduskunnassa liittyen vuoden 2025 talousarviokeskusteluun. Eerola nosti erityisesti esille liikennepolitiikan ja hallituksen panostukset väylien kunnostukseen.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n hallitus vaatii, että ilmastolain tavoitteet avataan ja arvioidaan perusteellisesti uudelleen. Järjestön mukaan Suomen nykyinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on liian tiukka ja uhkaa Suomen kilpailukykyä.
Asiasta selvityksen tehneen VTT Pasi Holmin mukaan Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset Suomen vienti- ja verotuloihin. Suomen talouden kasvutavoitteille se olisi Holmin mukaan erittäin haitallista. - Tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja.
Rakennusteollisuus RT:n mielestä hallituksen ensi vuodelle esittämät täydennykset inframäärärahoihin ruokkivat talouskasvua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vaikutus näkyy nopeimmin rakentamisessa, ja infrahankkeet kiihdyttävät kaupunkiseutujen kehitystä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Viikon suosituimmat
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.
Lue lisää
Lue lisää
