Hallituksen perhepoliittiset linjaukset ovat pahasti ristiriidassa toimenpiteiden kanssa, joilla hallitus on perheitä toistuvasti kurittanut. Tähän päätelmään tiivistyy perussuomalaisten, keskustan ja vasenryhmän perjantaina jättämä välikysymys.

Lapsilisien leikkaus nousee hallituksen aiemmista kurjistavista toimista jäävuoren huippuna, joka on sitäkin merkittävämpi: lapsilisiä on leikattu aiemmin vain kerran, Paavo Lipposen (sd.) hallituksen julkimien säästöjen aikaan 1990-luvulla.

Leikattavat 115 miljoonaa euroa olisi voitu löytää muualtakin. Ennen kaikkea kyse on periaatteesta ja suuresta symboliarvosta.

Hallitus sekaisin lapsilisistä

Syitä välikysymykseen löytyi myös hallituksen sekavasta julkisuuspolitiikasta. Kehysriihen jälkeen näytti kuin hallitus olisi mennyt lapsilisistä sekaisin.

– Kun hallitus tiedotti kehysriihen tuloksista, hallituspiireistä esitettiin heti kummallisia tulkintoja siitä, mitä oli päätetty. Vasemmistoliitolle lapsilisien leikkaus oli liikaa. Tähän oli pakko puuttua välikysymyksen muodossa. Meidän pitää tietää, mitä hallitus todella päätti, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström totesi välikysymyksen tiedotustilaisuudessa.

– Päätöksen jälkeen tuli erilaisia tulkintoja siitä, mihin ja millä tavalla säästöt kohdistuvat. Jutta Urpilainen (sd.) ja Jyrki Katainen (kok.) väittivät, että nyt vasta mietitään, miten leikkaukset kohdistetaan. Eli nyt vasta mietitään, miten leikkaukset mahdollisesti vaikuttavat, Lindström hämmästeli.

Miksi välikysymys jätettiin juuri ennen kehysriihen palautekeskustelua? Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtajan Hanna Mäntylän mukaan asia oli periaatteellisesti niin tärkeä, että se vaati välikysymyksen ja hallitukselta perusteellisemmat vastaukset kuin vain lapsilisistä. Keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikaisen mielestä nyt kannattaa käydä lapsipolitiikka läpi välikysymyksen muodossa niin, että kehyskeskustelu vapautuu laajemmille näkökulmille, kuten talouden ja työllisyyden elvyttämisen keinoihin ja periaatteisiin.

THL: Lipposen leikkaukset
näkyvät nuorten elämässä

Tiilikaisen mukaan hallitus löi laimin viimeisen mahdollisuuden kääntää talous ja työllisyys kasvuun. Sen sijaan hallitus sortui veronkorotusten ja leikkausten kriisiin, joka kohdistuu pienituloisiin ja perheisiin.

– Keskusta ei hyväksynyt lapsilisien leikkausta Lipposenkaan aikoina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Lipposen leikkausten vaikutukset näkyvät yhä nuorten elämässä, Tiilikainen totesi.

Tiilikaisen mukaan lapsilisien leikkaus olisi voitu välttää jättämällä oppivelvollisuusikä nostamatta 17 vuoteen. Se maksaa vähintään 100 miljoonaa euroa, ei 15 miljoonaa, kuten hallitus väittää. Myös kotihoidontuen puolitus isän ja äidin välillä pitäisi perua. Se tuo kunnille lisäkustannuksia, jotka maksatetaan lapsiperheillä.

– Hallitus teki ratkaisun, joka tuo 20 000 lasta kalliin päivähoidon piiriin perheistä, jotka haluaisivat hoitaa lapsia kotona. Samalla se painostaa kotihoitoon ssellaisten perheiden lapsia, joiden haluttaisiin olevan päivähoidossa, Tiilikainen viittaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden tulevaan poistoon.

Lapsilisät jäädytettiin
jo paljon aiemmin

Millekään välikysymysryhmälle ei kelpaa hallituksen kasvojenpesuna tarjoama kilpailu lapsilisäleikkausten uudelleen suuntaamisesta.

– Tämä ei ollut ensimmäinen kerta: lapsilisät jäädytettiin jo aiemmin. Nyt myös muista etuuksista jäädytettiin indeksit. Mutta lapsilisät ovat ainoa, joita vedetään alemmas. Onko tämä tasapuolista, Tiilikainen kysyy.

Markus Mustajärvi (vr.) tiivisti hallituksen kehysriihipäätökset näin:

– Jos on nuori perhe, joka asuu hieman syrjempänä, ei ole vielä kunnolla kiinni työelämässä, mutta lapsia on syntynyt, joka käyttää lääkkeitä ja asuntovelkaakin on – niin kaikki hallituksen leikkaukset ja kiristykset tulevat heidän niskoilleen. Esitysten kokonaisvaikutus on karmea. Ja Lipposen leikkausten vaikutushan muistetaan vieläkin, Mustajärvi syytti ja sanoi ainoan vaihtoehdon olevan kertakaikkinen ei.

Mäntylä: Hallitus teki arvovalinnan

Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan Hanna Mäntylän mukaan hallitus teki selkeän ja julman arvovalinnan, keneltä säästöjä haetaan.

– Emme voi hyväksyä näitä arvovalintoja – että lapsiperheet ja nuoret maksavat hallituksen epäonnistumisesta. Säästöjä löytyy muualtakin. Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt 1990-luvulta alkaen ja sillä on raskaat taloudelliset ja ennenkaikkea inhimilliset vaikutukset, joista perussuomalaiset ovat erittäin huolissaan, Mäntylä totesi.

Mäntylä on perehtynyt vahvasti sosiaali- ja terveyspoliittisiin kysymyksiin.

– Lapsilisien leikkaus kohdistuu erittäin pahasti pienipalkkaisiin perheisiin, joissa jokainen euro on tärkeä. 7-8 euroakin on iso raha, leikkaus syö lapsiperheiden elämisen laatua. Hallitusohjelman linjaukset ja teot ovat pahasti ristiriidassa keskenään, Mäntylä tuomitsi.

Vasen käsi ei tiedä,
mitä oikea tekee

Hallituksen linjaukset ovat poukkoilleet, päätösten vaikutusarviot puuttuvat kokonaan, eikä hallitus tunnu ymmärtävän, kuinka yksi teko vaikuttaa toiseen niin, ettei säästöjä lopulta synny, kun perhe hakee ahdinkoonsa apua toiselta luukulta.

– Keitä leipäjonoissa on? Se kertoo hallituksen perhepolitiikan epäonnistumisesta. Perussuomalaiset haluaa hallituksen linjauksiin muutosta – nyt eivät sen linjkaukset ja teot kohtaa, Mäntylä tiivisti.

Keskustan Mirja Vehkaperä korosti vielä, ettei häillä hallituksen teoilla lapsiköyhyyttä poisteta.

– Pienten lasten äitinä ja päättäjänä voin sanoa, ettei hallituksen perhepolitiikkaa hiekkalaatikoilla ymmärretä. Katainen vähättelee kahdeksan euron leikkausta – mutta se on iso rahaa, kun lasten määrän mukana se aina tuplaantuu. Voikin kysyä, kuinka pahasti ministerit ovat vieraantuneet tavallisen perheen arjesta? Vehkaperä kysyi.

Vasemmistoliitto luisti
yhteisestä kysymyksestä

Lindströmin mukaan myös tuoreelle oppositiopuolue vasemmistoliitolle annettiin mahdollisuus osallistua opposition yhteiseen välikysymykseen. Annika Lapintie (vas.) pyysi tekstiä nähtäväkseen epäillen kuitenkin, etteivät he lähde mukaan, ja näin myös kävi.

Tiilikainen arvaili vasemmistoliiton puolesta, etteivät he varmaankaan halunneet moittia omaa päätöstään kotihoidontuen jakamisesta molemmille vanhemmille, mitä välikysymyksessä moititaan.

Veli-Pekka Leskelä