

Markku Ulander
Toimitus suosittelee
”Kehtasitte ahdistaa lapsiperheitä” – hallitus joutui tilille
Hallitus joutui torstain kyselytunnilla odotetusti tilille lapsilisien leikkauksesta kehysriihen yhteydessä. Hallitus päätti ottaa lapsilisistä 110 miljoonaa euroa. Asiasta kysyi perussuomalaisten kansanedustaja Anne Louhelainen.
– Hallitus teki joitakin oikeansuuntaisia sopeutustoimia: ette nostanut arvonlisäveroa ja vähensitte kehittysyhteistyömäärärahoja. Mutta jotkin painotukset olivat vääriä: kehtasitte ahdistaa lapsiperheitä leikkaamalla lapsilisistä. Tämä ei ollut valiettavasti ensimmäinen kerta, vaan lapsiperheet ovat olleet leikkauslistojen kärjessä jo aiemmin: jo aiemmin lapsilisä oli jäädytetty – nyt vielä leikattiin lapsilisistä 110 miljoonaa euroa, Louhelainen moitti.
– Myös muut leikkaukset kuristivat lapsiperheitä: tuloveroja kiristetään, asuntolainojen korkovähennystä pienennetään, ansiosidonnaista työttömyystukea leikataan ja niin edespäin. Onko tämä mielestänne sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa?
Huovinen: Tämä oli kova paikka
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) vastasi, että hallitus on joutunut kehysriihessä vaikeisiin ratkaisuihin, jotka koskevat lapsiperheitä, eikä käy kiistäminen, että lapsilisistä vastaavalle ministerille tämä on ollut kova juttu. Mutta talouden tila vaati etsimään keinoja myös myös sosiaali- ja terveysministeriön alalta.
– Olisiko velkaantumisen jatkaminen sitten ollut oikein lapsillemme, Huovinen kysyi.
Louhelainen totesi hallituksen leikkausten olevan sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia.
– Lapsilisien leikkaukset lisäävät terveyseroja. Lapsilisien leikkaaminen ei ole kansantaloudellisestikaan kannattavaa. Lapsiperheessä jokainen euro on tiukalla ja menee elämiseen. Miksi hallitus teki tällaisen arvovalinnan, että leikkaatte lapsiperheiltä? Miten te demarit, vihreät ja kristillisdemokraatit hyväksyitte tämän? Eikö olisi kannattanut harkita esimerkiksi oppivelvollisuuden korotuksen luopumisesta, Louhelainen kysyi.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vastasi hallituksen tekevän talouspolitiikkaa, joka laittaa velkaantumisen kuriin. Se loppuu siihen, kun saadaan aikaan uutta kasvua. Kyky siihen on rajallinen, riippuu ulkomaista, mutta lisäämme tuloja maksuina eli korotamme veroja ja leikkaamme menoja.
– Ja kun menoista leikataan, voidaan valita, leikkaammeko palveluista vai tulonsiirroista. Nyt teimme sen valinnan, että teemme toimia, jotka koskettavat ihan kaikkia. Lapsilisässä on kyse noin kahdeksan euron leikkauksesta ja se ei koske pienituloisimpia ihmisiä, koska se kompensoidaan verotuksessa. Ratkaisut koskevat kaikkia hyvässä ja pahassa, Katainen puolustautui.
Soini: ”Näyttää olevan väljempää teillä siellä”
Puheenjohtaja Timo Soini tervehti Kataista iloiten, että näyttää olevan entistä väljempää teillä siellä – vaikka kelpo joukko siellä vieläkin on.
– Kun sote luotiin, se oli lapselle menevä raha. On iso periaatteellinen muutos, että sitä lähdetään leikkaamaan. Indeksin te jo jäädytitte, kotihoidon tuen: katsoitte olevanne perhettä viisaampia sen päättämisessä, kuka on kotona, isä vai äiti. Ymmärrän, että valtio velkaantuu – mutta nyt on kyse arvovalinnoista: lapsista. 110 miljoonan leikkaus tuo ison vahingon, jolla valtiontalous ei parane. Onko mitään keinoa, jolla muuttaisitte tämän päätöksen vai siirtyykö se seuraavalle hallitukselle?
Katainen vastasi hallituksen sitoutuneen koviin leikkauksiin – mutta hän kiitti samalla oppositiota sote-sovusta, isot rakenteelliset uudistukset kun vievät maata eteenpäin.
Miksi autoveron palautus poistetaan taksikuskeilta?
Pentti Kettunen kysyi, onko hallitus todella ottamassa taksiyrittäjille välttämättömät autoveron palautukset pois?
– Ne on luotu, jotta Suomessa olisi hyvä, kansainväliset mitat täyttävä taksipalveluverkosto, Kettunen painotti.
Katainen vastasi valtion vähentävän paljon yritystuista, jotta vältytääntyöllisyyden kannalta vielä pahemmista veronkorotuksista, jotka haittaavat taloutta vielä pahemmin. Hän uskoi ihmisten ymmärtävän, ettei velkaantumista taiteta vain puheilla, vaan teoilla.
Lea Mäkipää kysyi vielä, onko hallitus arvioinut lapsilisien leikkauksen vaikutukset perhepolitiikkaan, kuten syntyvyyteen, erityisesti vähävaraisissa perheissä, joissa on työttömyyttä ja erilaista sairautta.
Katainen vetosi tasaaviin vaikutuksiin:
– En usko, että yhdessäkään perheessä suunnitellaan perheenlisäystä kahdeksan euron takia. Tai jätetä sitä tekemättä, Katainen arvioi.
Kimmo Tiilikainen (kesk.) ihmetteli vielä, miksi hallitus ajaa päätöksillään jopa 20 000 lasta kunnalliseen päivähoitoon niin, että se aiheuttaa jopa 200 miljoonan euron kulut. Tiilikainen totesi, että antamalla vanhempien päättää päivähoidostaan itse yhteiskunta päätyisi voitolle.
Katainen vastasi, ettei kyse ole leikkauksesta, vaan hallitus halusi kannustaa molempia vanhempia töihin, lisätä työhön osallistumista ja samalla tasa-arvoa, että naiset työllistyisivät.
– Nämä eivät ole kaikille tärkeitä asioita, mutta me päädyimme tähän, hän totesi kehuttuaan samalla Tiilikaisen logiikkaa.
Soini: Miksi viiden vuoden suoja-aika jäi?
Soini totesi, että perheiden harkinta on aivan olennainen: on eri tilanne, kun lapsi tulee 20- tai 40-vuotiaalle – tilanteet vaihtelevat.
– Mutta kun päätös saatiin aikaan, miksi kuntapuoli jäi puolitiehen? Kun sote-uudistuksen ja pakkoliitosten kytky purettiin, mihin tarvitaan vielä kunnallista viiden vuoden suoja-aikaa? Miksei sitä laitettu matalaksi samantien?
Hän kiitti monipolvisessa kysymyksessään hallitusta kehitysavun leikkauksesta ja kysyi, oletteko nyt sydämettömien puolella, kun meitä siitä niin moitittiin? Lopuksi hän esitti lapsilisäleikkauksen kuittaamista ottamalla puolet puoluetuesta.
– Puoluetuesta tullaan kyllä leikkaamaan, kiva kun saamme tukea perussuomalaisista, Katainen naurahti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäntylä: Lapsilisäpäätöksissä tulisi käydä arvokeskustelua

Soini: Kotihoidontukea ei lyhennetä, perheiden itsemääräämisoikeuteen ei kajota
Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää