“Kehtasitte ahdistaa lapsiperheitä” – hallitus joutui tilille

Hallitus joutui torstain kyselytunnilla odotetusti tilille lapsilisien leikkauksesta kehysriihen yhteydessä. Hallitus päätti ottaa lapsilisistä 110 miljoonaa euroa. Asiasta kysyi perussuomalaisten kansanedustaja Anne Louhelainen.

– Hallitus teki joitakin oikeansuuntaisia sopeutustoimia: ette nostanut arvonlisäveroa ja vähensitte kehittysyhteistyömäärärahoja. Mutta jotkin painotukset olivat vääriä: kehtasitte ahdistaa lapsiperheitä leikkaamalla lapsilisistä. Tämä ei ollut valiettavasti ensimmäinen kerta, vaan lapsiperheet ovat olleet leikkauslistojen kärjessä jo aiemmin: jo aiemmin lapsilisä oli jäädytetty – nyt vielä leikattiin lapsilisistä 110 miljoonaa euroa, Louhelainen moitti.

– Myös muut leikkaukset kuristivat lapsiperheitä: tuloveroja kiristetään, asuntolainojen korkovähennystä pienennetään, ansiosidonnaista työttömyystukea leikataan ja niin edespäin. Onko tämä mielestänne sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa?

Huovinen: Tämä oli kova paikka

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) vastasi, että hallitus on joutunut kehysriihessä vaikeisiin ratkaisuihin, jotka koskevat lapsiperheitä, eikä käy kiistäminen, että lapsilisistä vastaavalle ministerille tämä on ollut kova juttu. Mutta talouden tila vaati etsimään keinoja myös myös sosiaali- ja terveysministeriön alalta.

– Olisiko velkaantumisen jatkaminen sitten ollut oikein lapsillemme, Huovinen kysyi.

Louhelainen totesi hallituksen leikkausten olevan sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia.

– Lapsilisien leikkaukset lisäävät terveyseroja. Lapsilisien leikkaaminen ei ole kansantaloudellisestikaan kannattavaa. Lapsiperheessä jokainen euro on tiukalla ja menee elämiseen. Miksi hallitus teki tällaisen arvovalinnan, että leikkaatte lapsiperheiltä? Miten te demarit, vihreät ja kristillisdemokraatit hyväksyitte tämän? Eikö olisi kannattanut harkita esimerkiksi oppivelvollisuuden korotuksen luopumisesta, Louhelainen kysyi.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vastasi hallituksen tekevän talouspolitiikkaa, joka laittaa velkaantumisen kuriin. Se loppuu siihen, kun saadaan aikaan uutta kasvua. Kyky siihen on rajallinen, riippuu ulkomaista, mutta lisäämme tuloja maksuina eli korotamme veroja ja leikkaamme menoja.

– Ja kun menoista leikataan, voidaan valita, leikkaammeko palveluista vai tulonsiirroista. Nyt teimme sen valinnan, että teemme toimia, jotka koskettavat ihan kaikkia. Lapsilisässä on kyse noin kahdeksan euron leikkauksesta ja se ei koske pienituloisimpia ihmisiä, koska se kompensoidaan verotuksessa. Ratkaisut koskevat kaikkia hyvässä ja pahassa, Katainen puolustautui.

Soini: “Näyttää olevan väljempää teillä siellä”

Puheenjohtaja Timo Soini tervehti Kataista iloiten, että näyttää olevan entistä väljempää teillä siellä – vaikka kelpo joukko siellä vieläkin on.

– Kun sote luotiin, se oli lapselle menevä raha. On iso periaatteellinen muutos, että sitä lähdetään leikkaamaan. Indeksin te jo jäädytitte, kotihoidon tuen: katsoitte olevanne perhettä viisaampia sen päättämisessä, kuka on kotona, isä vai äiti. Ymmärrän, että valtio velkaantuu – mutta nyt on kyse arvovalinnoista: lapsista. 110 miljoonan leikkaus tuo ison vahingon, jolla valtiontalous ei parane. Onko mitään keinoa, jolla muuttaisitte tämän päätöksen vai siirtyykö se seuraavalle hallitukselle?

Katainen vastasi hallituksen sitoutuneen koviin leikkauksiin – mutta hän kiitti samalla oppositiota sote-sovusta, isot rakenteelliset uudistukset kun vievät maata eteenpäin.

Miksi autoveron palautus poistetaan taksikuskeilta?

Pentti Kettunen kysyi, onko hallitus todella ottamassa taksiyrittäjille välttämättömät autoveron palautukset pois?

– Ne on luotu, jotta Suomessa olisi hyvä, kansainväliset mitat täyttävä taksipalveluverkosto, Kettunen painotti.

Katainen vastasi valtion vähentävän paljon yritystuista, jotta vältytääntyöllisyyden kannalta vielä pahemmista veronkorotuksista, jotka haittaavat taloutta vielä pahemmin. Hän uskoi ihmisten ymmärtävän, ettei velkaantumista taiteta vain puheilla, vaan teoilla.

Lea Mäkipää kysyi vielä, onko hallitus arvioinut lapsilisien leikkauksen vaikutukset perhepolitiikkaan, kuten syntyvyyteen, erityisesti vähävaraisissa perheissä, joissa on työttömyyttä ja erilaista sairautta.

Katainen vetosi tasaaviin vaikutuksiin:

– En usko, että yhdessäkään perheessä suunnitellaan perheenlisäystä kahdeksan euron takia. Tai jätetä sitä tekemättä, Katainen arvioi.

Kimmo Tiilikainen (kesk.) ihmetteli vielä, miksi hallitus ajaa päätöksillään jopa 20 000 lasta kunnalliseen päivähoitoon niin, että se aiheuttaa jopa 200 miljoonan euron kulut. Tiilikainen totesi, että antamalla vanhempien päättää päivähoidostaan itse yhteiskunta päätyisi voitolle.

Katainen vastasi, ettei kyse ole leikkauksesta, vaan hallitus halusi kannustaa molempia vanhempia töihin, lisätä työhön osallistumista ja samalla tasa-arvoa, että naiset työllistyisivät.

– Nämä eivät ole kaikille tärkeitä asioita, mutta me päädyimme tähän, hän totesi kehuttuaan samalla Tiilikaisen logiikkaa.

Soini: Miksi viiden vuoden suoja-aika jäi?

Soini totesi, että perheiden harkinta on aivan olennainen: on eri tilanne, kun lapsi tulee 20- tai 40-vuotiaalle – tilanteet vaihtelevat.

– Mutta kun päätös saatiin aikaan, miksi kuntapuoli jäi puolitiehen? Kun sote-uudistuksen ja pakkoliitosten kytky purettiin, mihin tarvitaan vielä kunnallista viiden vuoden suoja-aikaa? Miksei sitä laitettu matalaksi samantien?

Hän kiitti monipolvisessa kysymyksessään hallitusta kehitysavun leikkauksesta ja kysyi, oletteko nyt sydämettömien puolella, kun meitä siitä niin moitittiin? Lopuksi hän esitti lapsilisäleikkauksen kuittaamista ottamalla puolet puoluetuesta.

– Puoluetuesta tullaan kyllä leikkaamaan, kiva kun saamme tukea perussuomalaisista, Katainen naurahti.