Hallituksen veropolitiikkaa leimaa suurten rahojen siirteleminen taskusta toiseen samalla, kun pienet, mutta tärkeät asiat jäävät hoitamatta. Yksi järjettömän veropolitiikan uhreista on Helsinkiin suunniteltu lastensairaala.

Hallituksen veropolitiikka on tuskainen ja harmaa. Tuskin on muste kuivunut osinkoveropäätöksen parannuksesta, kun valtiovarainministeri Jutta Urpilainen jo kiirehtii selittämään, ettei uusikaan laki voine estää rikkaiden veronkiertoa holding-yhtiöiden kautta.

Miksi? Koska holding-yhtiöiden verolainsäädännöstä päätetään osin EU:n kautta. Timo Soinin sanoin: missä EU, siellä ongelma.

– Tahtotila tämän ongelman poistamiseksi on kuitenkin olemassa poliittisesti, Urpilainen selitteli heti veromuutoksen jälkeen.

Mistä rahat lastensairaalalle?

Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen veropolitiikkaa leimaa suurten rahojen siirteleminen taskusta toiseen samalla, kun pienet mutta tärkeät asiat jäävät hoitamatta. Paljastava esimerkki löytyy lastenhoidosta, jonka luulisi olevan kaikkien puolueiden kärkisijoilla.

Helsinkiin tarvitaan uusi valtakunnallinen lastensairaala, jonka rakentamisesta on päätetty. Antoiko hallitus rahat? Ei, vaan rahojen keruu annettiin Bernerin lääkesuvun perustamalle säätiölle ja keräysyhdistykselle.

Mallihan on matkittu Amerikasta. Toimiiko se täällä? 30 miljoonan tavoitteesta on saatu vasta 2 miljoonaa. Valtio on luvannut 40 miljoonaa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS 40 miljoonaa. Rahaa puuttuu 160 miljoonan hankkeesta yli 78 miljoonaa euroa. Työn pitäisi alkaa ensi vuonna ja valmista tulla jo 2017.

– Lastensairaala on liian hyvä kohde yksityisillä rahoilla maksettavaksi, älähti jo Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamokin Lasten Maailman kolumnissaan.

– Tämän pitäisi olla pikkuraha valtion budjetissa! perussuomalaisten työmies Matti Putkonen puolestaan jyrähtää.

”Oikeudenmukaisuus” maksatetaan köyhillä

Jos hallitus ei saa lastensairaalaa kuntoon, mitä se tekee? Kehysriihessä tähdennettiin pyrkimystä oikeudenmukaisuuteen. Miten kävi?

Hallitus huolehti oikeudenmukaisuuden ohella velkaantumisesta. Sen vuoksi säästettiin 1,2 miljardia ja korotettiin veroja 1,5 miljardia. Samaan aikaan hallitus keventää yritysten yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin, mikä pienentää verokertymää 450-900 miljoonaa dynaamisten vaikutusten onnistumisesta riippuen.

Verojen korotuksista 750 miljoonaa tulee arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotuksella. Alv:tä maksavat kaikki vanhuksista vammaisiin asti.

Entä säästöt? Jotta hallitus voi esimerkiksi pienentää koulujen ryhmäkokoja (35,6 miljoonaa, säästöä samalla toisaalta 138 miljoonaa), täytyy rahoja kohdentaa uudelleen. Otetaan lapsilisistä! Lisien euromäärät pysyvät vuoden 2012 tasolla, eikä indeksikorotuksia tehdä vuosina 2013-2015. Lapsilisien leikkaus kattaa suurimman osan sote-alan 170 miljoonan säästöistä.

Lisäksi hallitus lisää matkakorvausten omavastuita yli 50 prosenttia – vuodenvaihteen 54 korotuksen päälle. Vuodenaikainen omavastuu nousee noin 160 eurosta 250 euroon.

– Se kuulostaa kyllä ikävältä. Sehän kohdistuu vähävaraisiin, eläkeläisiin, ikääntyneisiin ihmisiin, Kelan johtava tutkija Yrjö Mattila moittii Yle Uutisissa.

Myös yrittäjien ja työntekijöiden kilometrikorvauksia leikataan 70 miljoonalla. Rokotus kohdistuu räikeimmällä tavalla köyhimpiin lapsiperheisiin, sillä inflaatio ei pysähdy hallituksen päätöksen vuoksi, ja ruoka on kallistunut viime vuosina erityisen nopeasti.

Kuntien valtionosuudet teholeikkuriin

Mitkä tahot toteuttavat kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutuksen? Entä kunnat: miten niiden rahoituksen käy? Hallitus pienentää valtionosuuksia 520 miljoonalla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Samalla mietitään lisäveroja, joilla koetetaan paikata kuntien menetyksiä 260 miljoonalla. Mm. kiinteistöveroa aiotaan korottaa, minkä maksavat kuntien veronmaksajat jokaista rintamamiesmökkiä myöten.

Indeksien leikkaus oli tämän kuudesti laukeavan hallituksen yhteinen päätös, josta voi tärkeissä kohdissa luistaa, kuten näytti viestintäministeri Krista Kiuru Ylen kohdalla. Yle-vero päätettiin ”hallituksen kehyspäätösten ulkopuolella Ylen riippumattomuuden turvaamiseksi”, mikä mahdollisti indeksikorotuksen. Yle-veron tuotoksi on laskettu 500 miljoonaa euroa, mikä tuo melkoisen indeksikorotuksen säästöjen keskelle.

Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntopolitiikka piti laittaa uuteen kuosiin, mutta siitäkin säästetään 15 miljoonaa ja näyttää siltä, että ongelma periytyy seuraavalle hallitukselle asiaa pohtivan työryhmän mukana.

Ympäristöverot sortavat työllisyyttä

Työ- ja elinkeinoministeriö lisää hiilidioksidin osuuttaan energiaverossa. Se sortaa hiilivoimaa ja sitä kautta työllisyyttä. Merituulivoiman pilottiprojekti saa määrärahan. Ympäristönsuojelusta säästetään vain viisi miljoonaa; hallitus tukee vihreää taloutta edistäviä hankkeita, Etelä-Suomen metsiensuojelun Metso-hanketta sekä metsähallituksen luontopalveluiden rahoitusta eli vihreiden harrastustoimintaa. Tänä vuonna tulee pankkivero ja ensi vuonna vihreiden suosima windfall-vero, yhteistuotoltaan 340 miljoonaa.

Puolustusministeriö säästää 27 miljoonaa kansainvälisestä toiminnasta ja vuoden 2015 hankintamäärärahojen jäädytyksellä.

Työurien pidentämisestä puhuttiin, mutta merkittäviä päätöksiä ei tehty. Keskimääräisen eläköitymisiän viivästymisen vuodella vähentäisi talouden sopeutustarvetta 2 miljardia euroa.

(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 5/2013 -lehdessä)

VELI-PEKKA LESKELÄ