

LEHTIKUVA
Vieläkö muistat: Demarikansanedustaja esitti muutosta perustuslakiin – halusi poistaa vaatimuksen siitä, että presidentiksi voidaan valita vain syntyperäinen Suomen kansalainen
Sdp:n kansanedustaja Pilvi Torsti esitti lakialoitteensa tueksi eduskunnassa tunteellisen puheen, jossa mainittiin tasa-arvo, syrjintä, mahdollisuudet, asiantuntijatieto, vastuu, Yleisradio, oikeudenmukaisuus ja asemavalta.
Syksyllä 2017 eduskunnassa väiteltiin sdp:n kansanedustajan Pilvi Torstin Suomen presidentin syntyperää koskevasta lakialoitteesta.
Torsti (kuvassa keskellä) esitti Suomen perustuslain muuttamista siten, että presidentiksi valittavan henkilön ei enää tarvitsisi olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Torstin mielestä myöhemminkin kansalaisuuden saanut henkilö voisi tulla valituksi presidentiksi.
Perustuslain muuttaminen on hankalaa
Tasavallan presidentin valinnasta, toimikaudesta ja tehtävistä säädetään Suomen perustuslaissa. Menestyäkseen Torstin lakialoite olisi vaatinut taakseen huomattavaa kannatusta, sillä perustuslain säännöksiin liittyy vahva pysyvyys, jonka ajatellaan turvaavan sitä, ettei muutoshankkeisiin ryhdyttäisi hetkellisten näkymien tai äkillisten vaatimusten perusteella. Perustuslain muuttaminen onkin alemman tasoisten lakien muuttamista vaikeampaa.
Eduskunnassa Torsti esitti lakialoitteensa tueksi tunteellisen puheen, jossa mainittiin tasa-arvo, syrjintä, mahdollisuudet, asiantuntijatieto, vastuu, Yleisradio, oikeudenmukaisuus ja asemavalta. Puheensa lopuksi Torsti ilmoitti myös, että samana päivänä oli maailman tyttöjen päivä.
Monelle kansanedustajalle saattoi kuitenkin jäädä epäselväksi, millainen asiayhteys maailman tyttöjen päivällä on siihen, että Suomen perustuslaki edellyttää tasavallan presidentiksi valittavalta henkilöltä syntyperäistä Suomen kansalaisuutta.
Laura Huhtasaari ei innostunut
Torstin mielestä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, mahdollisuudet ja syrjinnän kielto puoltavat sitä, että kenen tahansa Suomen kansalaisen pitäisi voida pyrkiä presidentiksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari ei lämmennyt Torstin lakialoitteelle. Huhtasaari totesi, että muissakin valtioissa, kuten Yhdysvalloissa, Virossa ja Liettuassa on presidentille sama syntyperävaatimus.
– En koe, että syntyperävaatimus olisi epäoikeudenmukainen tai epätasa-arvoinen. Tällä on myös vahva symbolinen arvo, Huhtasaari sanoi.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- syntyperä Suomen kansalaisuus lakialoite Pilvi Torsti Presidentti Laura Huhtasaari perussuomalaiset SDP
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kerrataanpa vielä: Demareiden salainen maahanmuuttomuistio on karua luettavaa – SDP antaisi jopa rikollisten jäädä Suomeen

Taviolta lakialoite: Kansalaisuuden asumisaikavaatimus tuplattava

Halla-aho: Suomen passien jakaminen pantava kuriin – kansalaisuuksia myönnetty eniten heikoimmin työllistyville
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää