Vihervasemmisto halukas leikkaamaan eläkkeistä – perussuomalaiset ei eläkeläisen kukkarolla kävisi

41 prosenttia suomalaisista on täysin tai osittain sitä mieltä, että nykyisistä eläkkeistä pitäisi pystyä leikkaamaan. Toisaalta täysin tai jossain määrin eri mieltä asiasta on 46 prosenttia vastaajista. Tämä selviää Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Eniten tukea väite sai vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajilta ja vähiten RKP:n sekä KD:n kannattajilta. Eläkeläiset pääsääntöisesti vastustavat nykyisten eläkkeiden leikkaamista.

Vihervasemmistolla yhteisymmärrys

Jos mukaan lasketaan myös osittain samaa mieltä olevat, on yli puolella vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista valmiutta leikata tällä hetkellä maksettavia eläkkeitä. Näin laskettaessa noin 40 prosenttia kokoomuksen ja keskustan kannattajista olisi myös valmiita eläkkeiden leikkauksiin.

SDP:n Matias Mäkynen ei leikkaisi suoraan eläkkeitä, vaan toteuttaisi leikkauksen verotuksen kautta.

– En puuttuisi eläkkeiden tasoon, mutta miettisin suurten eläkkeiden ja suurten tulojen verotusta. Jos halutaan julkista taloutta tasapainottaa, niin mieluummin sitä kautta. Sillä on suorempi vaikutus valtiontalouteen, Mäkynen sanoo Ilta-Sanomissa.

Perussuomalaiset ei leikkaa

– Eläkkeet ovat ansaittua tuloa eli ne perustuvat siihen, että on jollain kaavalla tienattu palkka ja maksettu eläkevakuutusmaksuja ja saatu palautusta niistä. Sellaiseen omaisuuteen koskeminen ei ole omaisuudensuojan kannalta tavallaan mahdollista. Joskus on sellaisia operaatioita nähty, jos talous on mennyt tarpeeksi kuralle, muotoilee perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.

Perussuomalaisissa ollaan tyytyväisiä nykyiseen malliin, jossa eläkeikä nousee järjestelmällisesti elinikäkertoimen kautta eikä muutoksia käynnissä olevaan mekanismiin olla ajamassa.

Nuoret huolissaan tulevaisuudesta

Eläkkeiden leikkaus onkin edunsaajien suuren lukumäärän takia tulevaisuuttaan ajattelevien poliitikkojen käsissä todella kuuma peruna. Nuoret ovat ymmärrettävistä syistä ehkä herkempiä käymään eläkeläisten pääosin laihalle kukkarolle.

Loppukesästä 2024 nuorisojärjestöt esittivät työeläkeindeksin jäädyttämistä vuosiksi 2027–2032. Se tarkoittaisi, ettei työeläkkeisiin tehtäisi lainkaan yleisen hintatason ja palkkojen nousuun perustuvia sääntömääräisiä korotuksia.

Jäädytys ei koskisi kansan- ja takuueläkkeitä. Nuorisojärjestöjen mielestä olisi oikeudenmukaista, että myös jo eläkkeellä olevat sukupolvet osallistuisivat eläkejärjestelmän säästötoimiin.

Nyt näkökulma on tarkentunut ja neljän puolueen nuorisojärjestöt kannattavat eläkeiän nostamista 70 vuoteen. Kokoomusnuoret, keskustanuoret, Rkp-nuoret ja perussuomalainen nuoriso toteavat yhteisessä kannanotossaan, että nykyinen eläkeikä on liian alhainen.

Eläläisten tulotaso laskee lakisääteisesti

Eläkemenot olivat viime vuonna Suomessa yhteensä 40,2 miljardia euroa. Työeläkejärjestelmän toteutuksesta vastaavat suurimmaksi osaksi yksityiset työeläkelaitokset – eivät valtio, kunnat tai hyvinvointialueet.

Leikkausvaraa voi itse kukin pohtia siitä lähtökohdasta, että eläkkeensaajia on lähes 1,7 miljoonaa. Kolmannes heistä saa alle 1500 euroa kuukaudessa bruttona. Yli 3 000 euron kuukausieläkettä nauttii 15 prosenttia eläkkeensaajista.

Taitetun indeksin takia eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka reaalinen tulotaso lakisääteisesti laskee. 20 vuoden teoreettisen eläkkeellä olon kuluessa ikäihminen menettää kolmanneksen taloudellisesta turvastaan suhteessa palkansaajien ostovoimaan.