Eduskunnan välikysymyskeskustelussa kuultiin hämmästyttävä keskustelu, kun vihreiden oppositiojohtaja Ville Niinistö moitti ankarasti hallitusta 260 miljoonan euron lukio- ja ammattikoulutusleikkauksesta, jota hän itse oli säätämässä.

Niinistön mukaan tarkoitus oli hänen vielä hallituksessa ollessaan parantaa koulutusverkon rakenteita niin, että oppimisen tulokset olisivat parempia, useampi oppilas läpäisisi koulun entistä nopeammin ja saisi tutkinnon.

– Nyt tästä onkin tullut leikkaus: kuten ministeri sanoi, näin suureen leikkaukseen ei olisi ollut varaa. Minä en ole hyväksynyt tässä asiassa leikkausta. Kun hallitus lisäsi tähän asiaan voimakkaan leikkauksen, me emme ole siinä mukana. Tämä on hallitukselta melkoinen silmänkääntötemppu, Niinistö pyöritteli.

Ministeri: Ei olisi ollut
varaa leikkaukseen

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) oli hetkeä aiemmin sanonut vastauspuheenvuorossaan, että hallitus etsi kuntien tehtäviä karsiessaan koulutuspolitiikasta alun perin 300 miljoonan euron säästöjä niin, että se vähentää kuntien tehtäviä tai ne tehdään tehokkaammalla tavalla.

– Opetuksen alalla ei olisi ollut varaa näin suureen leikkaukseen, mutta nyt ne tehdään koulutuspoliittisesti kestävällä tavalla, Kiuru pyöritteli.

Järjestämislupa
pelkkä viikunanlehti?

Hallituskauden aikana koulutusleikkaukset nousevat jopa 1,7 miljardiin euroon. Perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa piti tätä järkyttävänä leikkauksena.Hän kysyikin, onko koulutuksen järjestämislupa vain viikunanlehti, jonka taakse koulujen sulkeminen piilotetaan.

– Onko se niin, että järjestämislupaa ei tule, jolloin lukio tai ammattikoulu suljetaan? Elomaa kysyi.

Hän piti myös 3 100 työttömän lukio- ja yläasteen opettajan määrää suurena ja kysyi, onko Suomella tähän varaa.

– Onko hallituksen koulutuspolitiikka perusteltua? Onko siinä mitään järkeä?

Veli-Pekka Leskelä