

Pekka Haavisto. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Vihreiden linnarauhaa kesti vain 42 päivää – Ville Niinistö ja Emma Kari säntäsivät harjaamaan omaa puheenjohtajaansa
Marraskuun alussa vihreiden puheenjohtajaksi nimitetty Pekka Haavisto sai hallita puoluettaan rauhassa kuukauden. Linnarauhaan ilmestyi säröjä tänään Haaviston perussuomalaisia koskevien kommenttien vuoksi.
Rauhanneuvottelutehtävissä pitkään toiminut Pekka Haavisto totesi tänään Maaseudun Tulevaisuudessa, ettei hän torppaisi perussuomalaisia pois hallitusyhteistyöstä. Vihreiden kärkinimet Ville Niinistö ja Emma Kari parahtivat puheenjohtajansa linjauksesta.
Helsingin Sanomien jutussa summattiin asiantila: ”Muun muassa vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö ja kansanedustaja Emma Kari lähes samanaikaisesti riensivät kommentoimaan tavoilla, jotka voi tulkita kritiikiksi Haavistoa kohtaan.”
Emma Kari twiittasi:
Vihreät ei tingi ihmisoikeuksista tai ihmisten yhdenvertaisuudesta. Vihreä periaate on, että kaikkien kanssa keskustellaan. Vihreiden ja perussuomalaisten näkemykset ihmisten yhdenvertaisuudesta ovat kuitenkin niin kaukana toisistaan, ettei hallitusyhteistyölle ole perusteita.
— Emma Kari (@EmmaKari) December 14, 2018
Ville Niinistö kommentoi:
Ketään ei pidä demonisoida, vaan kaikkien ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa on puolustettava. Se on juuri oikea tavoite.
Juuri siksi on käytännössä mahdotonta, että vihreät voisi sopia hallitusohjelmasta perussuomalaisen puolueen kanssa.
Me puolustamme jokaisen ihmisarvoa, aina.
— Ville Niinistö (@VilleNiinisto) December 14, 2018
Ville Niinistö lokakuun lopulla ilmoitti, ettei hän tavoittele puheenjohtajuutta,. Hänen tuolloisista kommenteistaan sai käsityksen, että hän antaisi johtovastuun sille, joka tehtävään valitaan.
– Tuli sellainen olo, että sekä minulle että puolueelle tekee vastuun jakamisen kannalta hyvää, että päävastuun tässä tilanteessa kantaa joku muu kuin minä, Niinistö totesi lokakuussa Lännen Medialle
– Uusi puheenjohtaja voi kääntää puolueessa uuden lehden. Haluan tukea valittavaa puheenjohtajaa ja olla mukana vaalityössä, Niinistö lisäsi LM:lle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.