Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kiirehtinyt Ukrainan rauhandiiliä siihen tahtiin, että Eurooppa on saanut seurata prosessia sivuroolista. Trump ajaa voimakkaasti USA:n taloudellisia ja puolustuksellisia etuja. Suurvaltapolitiikan jyllätessä voidaan kysyä jääkö Eurooppa USA:n varjoon?
Yhdysvaltain hallinto sulkeutui tänä syksynä ensimmäistä kertaa lähes seitsemään vuoteen. Ennätyspitkä sulku kesti 43 päivää.
Presidentti Donald Trump ja varapresidentti J. D. Vance syyttivät tilanteesta demokraatteja. Senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer katsoi puolestaan sulun estäminen olleen kiinni republikaaneista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kävi kuukauden sisällä pari kertaa Yhdysvalloissa ja tapasi muun muassa 12 senaattoria sekä edustajainhuoneen jäseniä.
– Demokraatit olivat keskeiseltä osaltaan vastuussa siitä, että liittovaltion työntekijöille ei enää maksettukaan palkkoja, Junnila sanoo.
Suomessa ja Euroopassa USA:n hallinnon sulku on usein uutisoitu Trumpin aiheuttamana, mutta Junnilan mukaan se ei pidä paikkaansa.
– Trumpilla ei ollut siinä muuta osaa, kun budjettikokonaisuuden esittely. Se vaati tietyn määrän ääniä, mutta niitä ei löytynyt, koska demokraatit eivät olleet halukkaita tätä tukemaan, Junnila selvittää.
Junnila ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän ulkopolitiikan asiantuntija Mikael Lith analysoivat USA:n politiikkaa ja sen vaikutuksia Eurooppaan Perusasiaa-ohjelmasarjan uudessa jaksossa.
Yhdysvaltain ja Venäjän neuvottelut eivät ole tuoneet ratkaisua Ukrainan rauhannäkymiin. Trump on kiirehtinyt rauhanneuvotteluja ja suorastaan sivuuttanut perinteiset diplomaattiset väylät sorvatessaan rauhandiiliä.
– Ehkä nostattaa kulmakarvoja, että joissakin kannanotoissa tai puheissa yhdysvaltalaiset vähän kohottaa Venäjän merkittävämmäksi valtioksi kuin se on. Yhdysvaltalaiset voisi tietyllä tavalla myös sitä keppiä käyttää enemmän neuvotteluissa kuin on käytetty, Lith sanoo.
Junnilan mielestä Trump haluaa rauhan aikaan mahdollisimman nopeasti, jotta republikaanit pääsevät edistämään omia lainsäädäntöhankkeita. Kongressin molemmat kamarit ovat käytännössä republikaanien hallussa ensi vuoden marraskuuhun saakka.
USA:lla on Junnilan mukaan myös oma taloudellinen intressi sekä suhde Kiinaan, koska he haluavat panostaa puolustuksellisesti paljon enemmän Indopasifiseen alueeseen.
– Se voi heikentää myös Euroopan asemaa, mutta jos USA itse haluaisi heikentää Eurooppaan asemaa, niin eihän se silloin viesti sitä, että Euroopan pitää itse tehdä enemmän. Kyllä heidänkin intressissä on se, että Eurooppa olisi vahvempi kuin se tällä hetkellä on, Junnila kertoo ja jatkaa:
– Meidän ei pidä ottaa tätä myöskään kritiikkinä siitä, että nyt ne ovat hylkäämässä meidät ja ovat itsekkäitä. Sen sijaan meidän täytyy tehdä itse enemmän siinä, että miksi olemme jatkuvasti niin riippuvaisia muista suurvalloista.
Euroopassa ollaan Lithin mielestä tilanteessa, jossa Trumpin hallinto ottaisi Euroopan paljon vakavammin huomioon, jos puolustuspolitiikkaan olisi panostettu enemmän.
Suomi on tehnyt kotiläksynsä puolustuspolitiikassa, mutta Lithin mielestä kritiikkiä pitää kohdistaa muun muassa Saksaan, Italiaan ja osittain myös Ranskaan.
– Eurooppa ei pysty antamaan riittävää sotilaallista vastavoimaa Venäjälle, vaan me ollaan vieläkin 80 vuotta toisen maailmansodan jälkeen täysin yhdysvaltalaisten tuen varassa, Lith sanoo.
Lithin mukaan Trumpin hallinnosta löytyy tahoja, jotka eivät ole kovin Eurooppa-myönteisiä.
– Sitäkään ei pidä liioitella, että heistä olisi tullut jonkinlaisia Euroopan vihollisia. Meidän pitää vain hoitaa omat asiat hyvin, niin silloin meillä on mahdollisimman vahva asema maailmassa, Lith toteaa.
Trumpin tullipolitiikka on herättänyt maailmanlaajuisesti valtavia otsikoita, kun hän on asettanut korkeita tuontitulleja. EU sai neuvoteltua USA:n kanssa 15 prosentin tariffin.
– Tämä ei ollut EU:lle tietenkään mikään optimaalinen diili, mutta kuitenkin sillä saatiin ennustettavuutta, joka on ehkä se kaikista tärkein asia, Lith summaa.
Myöskään Junnila ei pidä tariffilukuja mairittelevina EU:lle. Esimerkiksi teräksen listaan sisältyviä tuotteita päivitetään muutaman kuukauden välein.
– On lukuisia suomalaisia merkittäviä vientiyrityksiä, mitkä ovat nyt joutuneet tähän tilanteeseen, jossa osa heidän tuotteistaan luetaan tähän 50:n tariffitaksaan ja se on nyt saanut vihdoinkin unionin heräämään siihen, että jotakin tälle on tehtävä, Junnila toteaa.
USA:n tariffin seurauksena Kiina, Indonesia ja Intia dumppaavat terästä alihintaan Euroopan markkinoille.
– Tämä johtaa tietenkin siihen tilanteeseen, että meidän oma teollisuus alkaa myös kärsiä. Eli ei ole pelkästään edes viennistä kysymys, vaan myös siitä, että miten me saadaan oma tuotanto pidettyä hallinnassa, Junnila huomauttaa.
SUOMEN UUTISET
Viikon suosituimmat
Eduskunnassa kävi eilen selväksi, että keskustaa närästävät hallituksen aikeet ulottaa lukuvuosimaksut EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin.
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Berliinissä asuva palestiinalaismies ylisti sosiaalisessa mediassa terroristijärjestö Hamasin taistelijoita sankareiksi sillä seurauksella, että viranomaiset päättivät perua hänelle vain päivää aikaisemmin myönnetyn Saksan kansalaisuuden.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi kabinettinsa kokouksessa, ettei halua somalisiirtolaisia Yhdysvaltoihin. Hänen mukaansa Itä-Afrikan maan asukkaat ”eivät tuo Yhdysvalloille mitään”, vaan elävät avustusten varassa.
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton yritystä estää sudenmetsästyksen käynnistyminen 1.1.2026 alkaen.
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen perintö- ja lahjaveron alentamisesta. Perintöveron alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää muutosta oikeansuuntaisena.
