LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Simo Grönroos aloittaa kirjoituksensa lainaamalla pätkiä Ylen uutisesta.
”– Kosovolaiset etsivät turvallisuutta hakeutumalla toistensa luo, Bajgora vastaa.”
”Heillä oli kaipuu puhua omaa kieltä ja tavata maanmiehiään sodan ja yksinäisyyden keskellä, hän jatkaa.”
”– Varmasti monet ovat ajatelleet myös, että on hyvä, että lapsilla on kosovolaisia kavereita, joiden kanssa he voivat puhua omaa kieltään, ettei se unohdu.”
”Asunnon hankkimiseen vaikutti myös se, että alueella asui paljon muita albaniankielisiä.”
”Yhteisö järjestää myös kulttuuri-iltoja, konsertteja ja tapaamisia, joissa tanssitaan, lausutaan runoja, kerrotaan kansantarinoita sekä esitetään vanhoja kansantansseja.”
Grönroos toivoisi kirjoituksessaan Ylen ymmärtävän senkin, että myös suomalaiset etsivät turvallisuutta hakeutumalla toistensa luo ja että myös suomalaiset haluavat, että heidän lapsensa voivat puhua kavereidensa kanssa suomea. Myös suomalaiset valitsevat asuntonsa se mukaan, että alueella asuu toisia suomalaisia, ja myös suomalaiset viettävät mielellään vapaa-aikaansa harrastaessaan kulttuuria toisten suomalaisten kanssa.
– Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi, ja suomalaiset joutuvat tätä menoa tulevaisuudessa samaan asemaan kuin Espoon kosovolaiset nyt, kun Pikku-Suomet kokoavat yhteen pääkaupunkisedun suomalaisia.
– Haluammeko säilyttää Suomen suomalaisten kotimaana vai muuttua yhdeksi vähemmistöksi muiden joukossa? Grönroos kysyy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset on lapsiperheiden asialla ja näkee suomalaisten heikon syntyvyyden äärimmäisen huolestuttavana. Puolue painottaa, että Suomi tarvitsee enemmän lapsimyönteistä ilmapiiriä ja sitä edistävää politiikkaa. Hallitus onkin tehnyt lukuisia toimia nimenomaan lapsiperheiden aseman parantamiseksi.
Väestönkehityksestä puhuminen herkästi nostattaa poliittista kohua, vaikka pikemminkin olisi syytä pohtia sitä, millaisen Suomen päättäjät aikovat jättää jälkipolville. Onko tulevaisuuden Suomi kenties väkiluvultaan pienempi mutta kulttuurillisesti yhtenäisempi, vai jatkavatko päättäjät maahanmuuttoon nojaavaa väestönkasvua, jolloin suomalaiset jäisivät vähemmistöksi omassa maassaan?
Valtamedia on jauhanut viikkokaupalla villejä spekulaatioita salaliittoteorioista sen jälkeen, kun perussuomalaisten Teemu Keskisarja puhui väestönvaihdosta. Tosiasiassa väestönvaihdossa ei ole sen enempää salaista kuin liittoakaan, ja teorian sijaan se on paremminkin havainto. Väestönvaihto käsitteenä muistuttaa huonon maahanmuuttopolitiikan pitkävaikutteisista ja käytännössä peruuttamattomista vaikutuksista.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Suomalaisuuden Liiton Suomen Mieli -julkaisussa väestönvaihdoksesta, joka ei ole salaliittoteoria vaan korkean maahanmuuton ja kantaväestön matalan syntyvyyden synnyttämä ilmiö, josta aikamme tullaan muistamaan historiankirjoissa, jos asialle ei tehdä jotain. - Suomalaisuuden pelastamiseksi tarvitaan tervettä ylpeyttä omasta suomalaisesta kulttuurista ja omista juurista, jota ilman kansallinen pelastuminen ei ole mahdollista, Grönroos kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.
Jos SDP voittaa vaalit ja sosialistivetoinen hallitus on vallassa, julkinen talous ajautuu kriisiin 2030-luvulla. Luottoluokitukset tippuvat. Riskpreemiot velalle nousevat. Luotto loppuu, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren.
