

Viikon 22/2016 luetuin
Ylen pomolta käsittämätön rimanalitus – vaati naiskollegan vehkeitä näytille
KOMMENTTI | Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kirjoittaa usein tavalla, joka saa monet liberaaleiksi itseään profiloineet toimittajat vääntelehtimään tuskastuneina. Kansan syvien rivien oikeudentajun mainiosti sisäistänyt poleeminen päätoimittaja päätyy kolumneissaan usein lopputulemiin, jotka eivät ole synkronissa edistyksellisten toimitusten linjausten kanssa.
Äskettäin kävi niin, että Ylen naispuolinen toimittaja Kati Lahtinen kirjoitti Twitter-seinälleen melko tavanomaisen norppakameraa koskevan päivityksen. Hän pohti samassa viestissä myös sitä, lukeako Ulla Appelsinin kolumnia vaiko ei.
Ylellä toimituksen esimiestehtävissä työskentelevä Kari Haakana pelmahti Lehtisen Twitter-seinälle. Hän kirjoitti seuraavan viestin:
”Siis eikö Appelsiinista ole sellaista livekameraa, jossa se loikoo kivellä suorituselimet näkyvissä? Vakava puute.”
Viesti on eriskummallinen, sillä Kati Lahtinen ei ollut itse kirjoittanut mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Haakana siirsi väliintulollaan arkisen jutustelun navanaluspuheeksi.
Miten Ylen naispuolisen työntekijän pitäisi suhtautua siihen, että esimiesasemassa oleva miespuolinen työntekijä ilmestyy hänen julkiselle Twitter-seinälleen puhumaan kilpailevien medioiden päätoimittajien sukuelimistä?
Pitäisikö nauraa hörähtää sievästi ja ylistää pomon pilluvitsiä vaikkapa pikku sydämellä? Pitäisikö retweetata?
Appelsin vastasi Haakanan sekoiluun: ”Ylen päälliköllä on näköjään asiallinen tapa arvioida naispuolista toimittajaa.”
Yleisradio on tämän vuoden aikana kirjoittanut useita kertoja seksuaalisesta häirinnästä. Tällaista häirintää on Ylen oman uutisjutun mukaan yksipuolinen, ei-toivottu huomio, joka saa kohteen tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi.
Sanottakoon sekin, että Ylen omissa eettisissä ohjeissa todetaan: ”Noudatamme myös erityistä harkintaa toiminnassamme sosiaalisessa mediassa”.
Kun Appelsin puuttui asiaan, Haakana sai lopulta soperrettua puolivillaisen anteeksipyynnön. Oliko episodi sillä kuitattu?
Kari Haakana vastaa Ylen verkkopalvelujen kehittämisestä sekä Yle.fi-kattokonseptista. Itse kukin voi tykönään pohtia, kuinka ”erityistä harkintaa” koko Ylen verkkobrändistä vastaava Haakana on käyttänyt naispuolisten kollegoidensa seurassa.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Analyysia Alma Medialta: Persut ovat kehitysvammaisia, jotka sikiävät serkkujensa kanssa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Pieni- ja keskituloisille tulossa merkittävät veronalennukset, ostovoima paranee – Purra: ”Tällaisia veronalennuksia ei ole nähty vähään aikaan”
Perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksessa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi jo lausunnoilla olevista verotoimista. Tavan palkansaajalle on jäämässä kukkaroon selvästi enemmän käyttövaraa veronalennusten myötä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää