MATTI MATIKAINEN
Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Martti Mölsä (kuvassa), Jari Lindström ja Juha Väätäinen ovat jättäneet valiokunnassa ainoana ryhmänä vastalauseen lakiehdotuksesta, jossa esitetään Suomeen uuden ilmastolain säätämistä. Vastalauseessaan he esittävät, että lakiesitys hylätään. Aiemmin ovat sekä talousvaliokunnan että maa -ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset jättäneet eriävän mielipiteen lausuntoihin.
Perussuomalaisten mielestä esitys ei tue hallitusohjelman tavoitteita suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden nostamisesta sekä työllisyyden edistämisestä. Tuleva ilmastolaki uhkaa heikentää suomalaisen teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä.
– Kysymys koskettaa yleisemminkin keskustelua liiallisesta byrokratiasta ja sääntelystä maassamme, sillä uusi ilmastolaki tulisi entisestään jäykistämään ilmasto- ja energiapoliittista suunnittelua koko maassa. Näemme, että voimassa oleva vapaaehtoisuuteen perustuva ilmastopolitiikan suunnittelu on parempi vaihtoehto, Mölsä toteaa.
Kilpailukyky, työllisyys
ja talous unohdettu
Perussuomalaiset eivät voineet hyväksyä lakiesitystä myöskään siksi, että kyseessä on ns. puitelakiluonnos, mikä merkitsee sitä, ettei lainsäätäjä tosiasiassa pääse määrittämään eri aloille kohdistuvaa sääntelyä.
Perussuomalaiset korostivat vastalauseessaan myös sitä, etteivät tulevat energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskeinot ole pelkästään lainsäädännöllisiä, eivätkä ne näin ollen saa tehdä ilmastopolitiikan suunnittelusta entistä sekavampaa.
– Katsomme myös, että ilmasto- ja ympäristösääntelyssä ei ole kuluneen vaalikauden aikana huomioitu riittävästi kilpailukykyä, työllisyyttä ja taloutta. Lisäksi Suomi on usein itse omilla päätöksillään kiristänyt tätä sääntelyä, Mölsä painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Kalevi Sorsa -säätiö moittii tuoreessa raportissaan, etteivät suomalaiset ennustelaitokset osaa ennakoida talouskasvua. Eli väitteen esittää sosiaalidemokraattinen ajatuspaja, jolla ei ole itsellään yhtäkään testattua ennustetta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
