

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Yli 12 000 uutta Suomen kansalaista vuodessa – Tavio: Kansalaisuuksia jaetaan kuin liukuhihnalta
Tilastokeskus uutisoi tänään, että viime vuonna Suomen kansalaisuuden sai 12 219 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaiden kansalaista. Määrä on suurempi kuin koskaan ennen.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan Ville Tavion mielestä kansalaisuuksia jaetaan kuin liukuhihnalta.
Tavion mukaan perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on eduskunnassa osoittanut pitävänsä nykyisiä kansalaisuuden saamisen kriteerejä liian vähäisinä.
PS vaatii kansalaisuuden ehtojen tiukentamista
Tavio ja yksitoista muuta perussuomalaisten kansanedustajaa jättivät eduskunnassa hiljattain lakialoitteen, jossa ehdotetaan kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamista siten, että yleinen asumisaikavaatimus Suomen kansalaisuutta haettaessa nostetaan kymmeneen vuoteen. Nykyään kansainvälistä suojelua saava henkilö voi saada kansalaisuuden jo neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen.
– Neljässä vuodessa emme opi tietämään turvapaikanhakijoina saapuneista paljoakaan. Kymmenessä vuodessa selviäisi paremmin, ovatko he lainkuuliaisia ja ovatko he sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan, Tavio sanoo.
– Itävallassa asumisaikavaatimus kansalaisuuden saamiseksi on kymmenen vuotta. Tanskassa se on yhdeksän vuotta ja Saksassa kahdeksan vuotta. Suomen lainsäädäntöä pitää muuttaa näitä verrokkimaita paremmin vastaavaksi, Tavio sanoo.
Miten sitoutuvat Suomeen lyhyessä ajassa?
Tavio pitää mielenkiintoisena yksityiskohtana, että lähes kaikki eli 98 prosenttia Suomen kansalaisuuden saaneista pitävät myös entisen kansalaisuutensa.
– Mikä on neljässä vuodessa kansalaisuuden saaneen ja vanhan kansalaisuutensa säilyttäneen henkilön sitoutuminen Suomen puolustamiseen ja sen kulttuurin kunnioittamiseen? Minusta tätä on aiheellista kysyä. Ainakin perussuomalaisille suomalaisuus on paljon enemmän kuin vain juridinen asiantila, Tavio sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Taviolta lakialoite: Kansalaisuuden asumisaikavaatimus tuplattava

Immonen: Kansalaisuuslakia on tiukennettava – ”Nykyisellään selkeä maahanmuuton vetovoimatekijä”

Halla-aho: Ei ihme, että Suomi tuottaa väkilukuunsa nähden poikkeuksellisen paljon jihadisteja
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.