

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Immonen: Kansalaisuuslakia on tiukennettava – ”Nykyisellään selkeä maahanmuuton vetovoimatekijä”
Eduskunta keskusteli tänään perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion lakialoitteesta, jossa vaaditaan Suomen kansallisuuden saamisen edellytysten tiukentamista niin, että kansalaisuuden saamiseksi Suomessa tulisi asua yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta nykyisen viiden vuoden sijaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen antoi eduskunnan lähetekeskustelussa tukensa Tavion aloitteelle. Hän kuitenkin tiukentaisi kansalaisuuden saamisen edellytyksiä jatkossa vielä enemmän.
– Asumisaikaedellytyksen tiukentaminen on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Kansalaisuuden myöntämisperusteita olisi jatkossa perusteltua tiukentaa myös muilla tavoin, esimerkiksi vain tyydyttävän tasolle asetettu kielitaitovaatimus on liian vaatimaton. Keskustelua tulisi käydä myös kaksoiskansalaisuuteen liittyvistä ongelmista, Immonen toteaa.
”Kansalaisuus ei saa olla etukäteislahja”
Immosen mukaan maahanmuuttajille myönnettävän Suomen kansalaisuuden tulee olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta. Toisin sanoen kansalaisuus täytyy ansaita.
– Kansalaisuus ei saa olla etukäteislahja, jolla yritetään houkutella maahantulijoita kotoutumaan. Nykyisin kansalaisuus valitettavasti myönnetään usein etukäteislahja -periaatteella.
Kansalaisuus helpottaa perheenyhdistämistä
Immonen huomauttaa, että Suomessa tulisi vaatia maahanmuuttajilta ja kansalaisuuden hakijoilta aitoa sitoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sen lakeihin, tapoihin, normeihin, kulttuuriin ja kieleen.
– Huomion arvoista on myös se, että kansalaisuuden saamisen myötä perheenyhdistäminen helpottuu, sillä Suomen kansalaiselta ei vaadita toimeentuloedellytystä, kun hän hakee perheenyhdistämistä. Tämäkin on niin ikään kustannuskysymys, sillä nykykäytäntö mahdollistaa väylän Suomea taloudellisesti kuormittavalle maahanmuutolle.
Mallia tiukemman politiikan Euroopan maista
Immonen toteaa, että kansalaisuuden myöntämisen kriteereissä olisi tärkeää ottaa mallia muista vastuullisesti toimivista Euroopan maista. Esimerkiksi Itävallassa asumisaikaedellytys on kymmenen ja Tanskassa yhdeksän vuotta.
– Muita Euroopan maita löysempi kansalaisuuslaki on Suomelle selkeä maahanmuuton vetovoimatekijä, Immonen toteaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vetovoimatekijä kustannukset Kaksoiskansalaisuus Perheenyhdistäminen Kansalaisuus Olli Immonen maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ulkomaalaisissa sosiaalietuuksien saajissa yli 2 000 prosentin kasvu – Tavio: Näin ei voi jatkua

Taviolta lakialoite: Kansalaisuuden asumisaikavaatimus tuplattava

Halla-aho: Ei ihme, että Suomi tuottaa väkilukuunsa nähden poikkeuksellisen paljon jihadisteja
Viikon suosituimmat

Kreetalla kuohuu: Turistit lähtivät – laittomia maahantulijoita tilalle
Suomalaistenkin suosikkilomakohde Kreeta on helisemässä laittomien maahantulijoiden kanssa. Kun turistikausi päättyi, saarelle rantautui Afrikasta peräti 862 tulijaa yhden päivän aikana.

Oikeusministeri Leena Meren uudistus etenee: Ulosottomaksut velan pääomaan eikä pelkkiin korkoihin
Oikeusministeri Leena Meri toi keskiviikkona eduskunnan lähetekeskusteluun esityksen, jolla ulosotossa perityt varat kohdennettaisiin ensin velan pääomalle ja sopimuskorolle ja vasta sen jälkeen viivästyskoroille. Uudistus puuttuu tilanteeseen, jossa velallinen maksaa velkaansa säännöllisesti ulosoton kautta, mutta maksut kuluvat pelkkiin korkoihin eikä itse velka lyhene.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Muslimit ja äärivasemmisto menestyivät USA:n vaaleissa – Alaskassa Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit
Yhdysvalloissa nähtiin siirtymä vasemmalle. Monet läpi päässeistä ehdokkaista edustavat demokraattipuolueen vasemmistolaisinta äärilaitaa. Äärivasemmiston ohella myös muslimiehdokkaat pärjäsivät hyvin. Alaskassa demokraattien Mary Peltola voitti molemmat Dan Sullivanit: sen, joka on istuva republikaanisenaattori ja sen toisen, jonka hänen kampanjatiiminsä väitetään asettaneen hämäysehdokkaaksi.

Tynkkynen pudotti uutispommin RKP:lle: Ruotsinkieliset nuoret tyrmäävät lisämaahanmuuton
Suomenruotsalaisten nuorten suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut kielteisemmäksi, ilmenee Ajatushautomo Magman tuoreesta nuorisobarometrista. Muutos näkyy tyttöjen ja poikien keskuudessa. Yli puolet nuorista arvioi, että maahanmuuton lisääntyminen johtaa yhä vaikeampiin konflikteihin yhteiskunnassa.

Ruotsin hallituskriisissä täyskäännös – Åkesson: ”Olette omillanne”
Ruotsin kuukausia jatkunut hallituskriisi sai perjantaina yllättävän täyskäänteen. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ilmoitti puolueen luopuvan ministerivaatimuksistaan ja olevansa valmis hyväksymään Ulf Kristerssonin pääministeriksi ilman vastapalveluksia.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”
Tampereen kaupunki on päättänyt ottaa käyttöön kansainvälisyyssetelin, joka on tarkoitettu tueksi vain ulkomaalaisten työllistämiseen. Setelillä kaupunki tarjoaa työnantajalle 3 000 euron tuen kansainvälisen opiskelijan palkkaamiseen harjoittelijaksi. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää seteliä suomalaisia syrjivänä.

Oikeus tuomitsi kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta – pahoinpitelivät ja puukottivat 15-vuotiasta Helsingin Kaivopuistossa
Helsingin Kaivopuistossa tapahtui vakava väkivallanteko elokuussa 2025 koulujen alkamiseen liittyvän nuorten juhlinnan yhteydessä. Joukkopahoinpitelyn kohteeksi päätynyttä 15-vuotiasta epäilty puukotti vatsaan vielä sen jälkeen, kun vartija oli puuttunut tilanteeseen. Käräjäoikeus tuomitsi puukottajan toukokuussa 2026 myös törkeästä huumausainerikoksesta osana laajaa rikoskokonaisuutta, jolla oli poliisin mukaan yhteyksiä kansainväliseen Foxtrot-rikollisverkostoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












