14-vuotias tyttö joutui joukkoraiskauksen uhriksi Porvoossa – poliisikansanedustaja Nieminen: Kyse on jälleen raa’asta grooming‑tapauksesta

Ilta-Sanomat uutisoi viikonloppuna viime kesänä Porvoossa tapahtuneesta joukkoraiskauksesta. Mahmoud Mahmoud ja Yahyan Bablees veivät 14-vuotiaan tytön metsään ja raiskasivat lapsen törkeästi vuorotellen. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi tuomionsa asiassa tammikuun lopulla.

Ennen joukkoraiskausta miehet olivat lähestyneet lasta seksuaalissävytteisillä viesteillä ja videopuheluilla. Tuomion mukaan he pyysivät tyttöä toistuvasti lähettämään alastonkuvia ja painostivat häntä riisuutumaan videopuheluissa.

Tuomion mukaan miehet hakivat 14-vuotiaan tytön autolla ja veivät hänet syrjäiselle metsäalueelle. Bablees talutti tytön syvälle metsään ja käski häntä riisuutumaan, vaikka lapsi ilmoitti, ettei halua. Mies käski tytön maahan makaamaan ja raiskasi tämän. Bablees talutti lapsen takaisin, jolloin Mahmoud raiskasi tytön auton takapenkillä. Sen jälkeen molemmat miehet raiskasivat tytön vielä kerran. Bablees löi tyttöä jalkaan kivuliaasti.

Raiskaaja: ”Toivottavasti ei jouduta vankilaan”

Tyttö kertoi oikeudessa kokeneensa, ettei hänellä ollut todellista mahdollisuutta vastustaa miesten tahtoa. Kun tyttö kertoi olevansa 14-vuotias, toinen tekijöistä totesi oikeuden mukaan: ”Toivottavasti ei jouduta vankilaan.”

Oikeuden mukaan toinen miehistä etsi tapahtumien jälkeen internetistä raiskaukseen liittyvää pornografiaa.

Tuomiossa todetaan, että tytöllä on diagnoosi, jonka vuoksi hänellä on vaikeuksia tulkita muiden ihmisten aikomuksia. Oikeuden mukaan tämä altisti hänet erityisen helposti hyväksikäytölle. Tytön äidin mukaan lapsi ei ollut millään tavoin ”tavallinen teini”, ja tämä näkyi myös ulospäin.

Miehet oikeudessa: ”Emme tienneet lapsen ikää”

Miehet kiistivät syytteet, vaikka myönsivät olleensa tytön kanssa sukupuoliyhteydessä. Heidän mukaansa uhria ei painostettu eikä heillä ollut tietoa tytön todellisesta iästä. Toisen miehen mukaan tyttö olisi kertonut iäkseen 17 vuotta.

Miehet kiistivät myös vaatineensa tyttöä riisuutumaan tai lähettämään alastonkuvia.

Toinen tekijöistä pyysi oikeudelta lievennystä rangaistukseen vedoten ”äkkiarvaamattomaan houkutukseen”. Käräjäoikeus ei hyväksynyt perustelua. Oikeus piti tytön kertomusta johdonmukaisena ja katsoi sen saavan tukea muusta näytöstä, kuten viesteistä ja terveydenhuollon tiedoista.

Viiden vuoden vankeustuomiot

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi 22-vuotiaan Yahya Bableesin seksuaalisesta kajoamisesta lapseen ja törkeästä lapsenraiskauksesta viiden vuoden vankeusrangaistukseen.

21-vuotias Mahmoud Mahmoud tuomittiin samojen rikosten lisäksi myös korvauksen tarjoamisen yrityksestä nuoreen kohdistuvassa seksuaalisessa teossa. Hän sai viiden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistuksen.

Oikeuden mukaan teot olivat kokonaisuutena törkeitä. Ankaroittamisperusteina huomioitiin uhrin ikä, tekojen toistuvuus, poikkeuksellisen pelottava tekopaikka sekä uhrin kokema väkivalta ja henkinen kärsimys.

Molemmat miehet vangittiin oikeuden päätöksellä ja määrättiin Vantaan vankilaan.

Miehet tuomittiin maksamaan uhrille kärsimyskorvauksia yhteisvastuullisesti 10 000 euroa. Lisäksi Mahmoud määrättiin maksamaan 2 000 euroa ja Bablees 1 000 euroa lisäkorvauksia.

Tuomio ei ole lainvoimainen. Mahmoud on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon.

Hallitsemattoman maahanmuuttopolitiikan hinta

– Jälleen järkyttävä lapseen kohdistunut väkivaltainen ja täysin järjetön seksuaalirikos. Tähän se johtaa, kun on päästetty hallitsemattomasti maahanmuuttajia Suomeen maista, joissa naisella ei ole mitään arvoa. Järkyttävää on, että hinnan maksavat suomalaiset nuoret naiset ja alaikäiset lapset. Tuo nöyryyttävä, raukkamainen teko ja väkivalta jättää valitettavasti ikuiset arvet, pelon ja henkiset traumat uhrille, kommentoi perussuomalaisten poliisitaustainen kansanedustaja Merja Rasinkangas ja lisää:

– Perussuomalaisten johdolla on kiristetty holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa, helpotettu karkotuksia sekä pidetty huolta siitä, että kukaan ulkomaalainen rikollinen ei saa kansalaisuutta.

Nyt on Rasinkankaan mielestä viimein aika herätä todellisuuteen myös niiden, jotka ovat avosylin haluamassa Suomeen lisää ”turvapaikanhakijoita”, jotka eivät kotoudu ja jotka eivät arvosta naista eivätkä noudata Suomen lainsäädäntöä. ‎

Rasinkangas korostaa myös aikuisten vastuuta kuunnella lapsia ja nuoria.

– Tällainen ei koskaan ole lapsen syy. Meidän aikuisten on kannustettava lapsia puhumaan ja ennen kaikkea kuunneltava heitä aidosti myös arjessa.

Nieminen: Osa laajempaa grooming-ilmiötä

Kansanedustaja Mira Niemisen mukaan Porvoon raaka joukkoraiskaus on yksi niistä monista hyvin surullisista grooming-tapauksista, joissa tekijät ovat ulkomaalaistaustaisia ja uhrit nuoria.

– Vastaavat seksuaalirikokset ovat olleet kasvussa, emmekä ole pystyneet suojelemaan lapsia riittävästi tässä haastavassa digi- ja someajassa. Onneksi tekijät saatiin tässä tapauksessa kiinni. Paljon vastaavia yhteydenottoja ja hyväksikäyttötapauksia jää kuitenkin piiloon, koska uhrit häpeävät tapahtumia ja piilottelevat näitä tekoja.

Niemisen mukaan grooming on ikävää todellisuutta, ja meidän on pystyttävä puuttumaan siihen kovemmalla kädellä.

– Yhteiskunnan pitää näyttää todella, että tällaista emme hyväksy. Rangaistusten pitää olla ankaria, ja maastapoistamisen on oltava mahdollista tapauskohtaisesti.

Vanhempien, viranomaisten ja alustojen vastuu

Nieminen muistuttaa, että lasten sosiaalisen median taitoja tulee lisätä valistamalla heitä näistä vaaroista sekä rohkaista heitä puhumaan asioista ajoissa.

– Vanhempien ja kasvattajien pitää tunnistaa groomaus ja havaita siihen liittyviä asioita, hän sanoo ja jatkaa:

– Tästä huolimatta näin ei saisi koskaan tapahtua, ja siksi katson, että kovien rangaistusten lisäksi meillä tulee olla mahdollisuus esimerkiksi laittaa seksuaalirikoksiin syyllistyneet pakollisiin hoito‑ ja kuntoutusohjelmiin sekä mahdollistaa riskiperusteinen valvonta vapautumisen jälkeen. Viestipalvelualustoille tulee lisätä velvoitteita ilmoittaa ja poistaa grooming-materiaalia.

– Meidän pitää tehdä enemmän työtä tiedon liikkuvuuden ja siihen liittyvien esteiden poistamiseksi. Lastensuojelun, koulun, terveydenhuollon ja poliisin pakollista ja systemaattista tiedonvaihtoa on lisättävä vakavan riskin tilanteissa.

Nieminen on siviiliammatiltaan poliisi, ja hän on työskennellyt tutkinnanjohtajana.