Eduskunta ja yliopistot kokeilevat syksyllä uutta tapa ottaa kansalaiset paremmin mukaan päätöksentekoon. Kuusisataa suomalaista kootaan kansalaisparlamenttiin käsittelemään polttoaine- ja huumausainepolitiikkaa koskevia kansalaisaloitteita.
Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto, jolla kehitetään suomalaista demokratiaa. Kansalaisparlamentti rakentuu deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian periaatteille. Puntaroivat kansalaiskeskustelut ovat yleistyneet viime vuosina nopeasti maailmalla, ja niitä on järjestetty esimerkiksi ilmastopolitiikkaan ja perusoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä.
Kansalaisparlamentin tavoitteena on tuottaa tietoon ja harkintaan pohjautuva kansalaismielipide, jonka avulla voidaan lisätä päätöksenteon ja julkisen keskustelun moniäänisyyttä ja hyväksyttävyyttä. Kansalaisparlamentin järjestävät Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto yhdessä Sitran, eduskunnan ja Stanfordin yliopiston kanssa.
Mielipiteet valiokunnille tiedoksi
Kutsut Suomen ensimmäiseen kansalaisparlamenttiin ovat lähteneet tällä viikolla. Kansalaisparlamenttiin kutsutut on valittu satunnaisotoksella, ja kuka tahansa täysi-ikäinen Suomessa asuva voi saada kutsun.
Kansalaisparlamentissa joukko kansalaisia kokoontuu kahden päivän ajaksi kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan pienryhmissä. Keskustelujen päätteeksi osallistujien mielipiteet kartoitetaan ja tulokset luovutetaan kansalaisaloitteita käsitteleville valiokunnille.
