LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii hallitusta vahvistamaan sotilaallista läsnäoloa Pohjois-Karjalassa ja pitää tervetulleena sitä, että myös keskusta on lähtenyt mukaan keskusteluun Itä-Suomen turvallisuuden parantamisesta. Antikainen korostaa, että muuttunut turvallisuustilanne edellyttää konkreettisia toimia eikä pelkkiä puheita.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen iloitsee siitä, että keskusta on nyt lähtenyt mukaan keskusteluun sotilaallisen läsnäolon vahvistamisesta Pohjois-Karjalassa. Aihe nousi jälleen esiin Ylen uutisessa, jossa esitettiin sotilaallisen tukikohdan perustamista Itä-Suomeen.
– On hyvä, että tähän keskusteluun herätään nyt laajemmin. Kyse on aiheesta, jota olen itse pyrkinyt edistämään vaalikaudesta alkaen. Nyt ehdotuksen sotilaallisesta tukikohdasta tehnyt entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) ja Antti Kaikkonen (kesk.) olisivat voineet hyvinkin edistää asiaa paraatipaikalta puolustusministereinä aikana, jolloin rahaa oli, Antikainen sanoo.
Suomen turvallisuustilanne on vakava ja pysyvästi muuttunut. Venäjän hyökkäyspolitiikka ei ole vain Ukrainaa koskeva kriisi, vaan suora ja jatkuva uhka myös Suomelle. Tähän tilanteeseen on vastattava määrätietoisesti myös itärajalla.
– Olen iloinen, että keskustakin haluaa nyt vahvistaa turvallisuutta siellä, missä uhka on todellinen. Itärajasta ei pidä ainoastaan keskustella loputtomasti, vaan on aika ryhtyä konkreettisiin toimiin, ja kutsun siihen mukaan kaikki alueen edustajat, Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan on selvää, että aiemmat ratkaisut, joissa Itä-Suomen sotilaallista läsnäoloa heikennettiin, olivat virheitä.
– Nykyinen turvallisuustilanne osoittaa, että puolustusrakenteita olisi pitänyt vahvistaa, ei purkaa. Nyt tätä virhettä on alettava korjaamaan. Yksi realistinen ja sotilaallisesti perusteltu vaihtoehto on uuden tukikohdan perustaminen Pohjois-Karjalaan. Tukikohta ei välttämättä tarkoittaisi perinteistä varuskuntaa, vaan pysyvää Puolustusvoimien läsnäoloa ja harjoittelutoimintaa. Myöskään kansainvälistä yhteistyötä ei pidä poissulkea.
– Pysyvä sotilaallinen läsnäolo ja harjoittelukyky Itä-Suomessa olisi myös selkeä ennaltaehkäisevä tekijä. Se lisää uskottavaa puolustusta ja nostaa kynnystä vaikuttaa Suomeen, Antikainen painottaa.
Erityisesti Antikainen nostaa esiin drooniosaamis- tai koulutuskeskuksen perustamisen osaksi itärajan turvallisuutta. Moderni sodankäynti ja hybridiuhat edellyttävät kykyä havaita, torjua ja hallita miehittämättömiä järjestelmiä.
– Droonien käyttö on arkipäivää sekä sodankäynnissä että rajaturvallisuudessa. Suomen on kehitettävä omaa osaamistaan ja kyvykkyyttään eikä jäädä seuraajan rooliin, ja tähän työhön drooniosaamis- tai koulutuskeskus olisi hyvä, Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan Onttolan varuskunnan tulevien vuosien peruskorjaus on askel oikeaan suuntaan ja tukee alueellista turvallisuutta, mutta se ei yksin riitä vastaamaan kasvavaan uhkaan. Tarvitaan laajempia ja kunnianhimoisempia ratkaisuja.
– Euroopan komissio on esittänyt Suomelle noin 1,6 miljardin euron rahoitusta EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2028–2034) sisäisen turvallisuuden ja ulkorajavalvonnan vahvistamiseen, jonka osana myös itärajan turvallisuutta voidaan kehittää. Kyseessä on merkittävä lisäys nykyiseen rahoitukseen, mutta rahoitus edellyttää aktiivista kansallista vaikuttamista ja päätöksiä, Antikainen muistuttaa.
– Kuinka vahvistamme Pohjois-Karjalan elinvoimaa ja turvallisuutta yhdessä yli puoluerajojen ja pitkäjänteisesti yli hallituskausien? Siinäpä olisi hyvä pyöreän pöydän keskustelu alueen kansanedustajien ja puolustusministerin kesken. Toivon puolustusministerin myös edistävän drooniosaamis- tai koulutuskeskuksen perustamista nimenomaisesti Pohjois-Karjalaan, Antikainen ehdottaa.
Antikainen harmittelee, kuinka koronan varjolla tehty poikkeuksellisen elvyttävä talouspolitiikka olisi jo aiemmin mahdollistanut turvallisuusinvestoinnit.
– Valitettavasti poliittista tahtoa ei silloin löytynyt, ja nyt liikkumavara on heikompi, mutta EU-rahoituksen suhteen on tärkeää, että pääministerinkin antama lupaus Itä-Suomen suhteen näkyy teoissa, Antikainen sanoo.
Lopuksi Antikainen vetoaa suoraan puolustusministeri Antti Häkkäseen.
– Nyt on aika toimia ja huomioida myös Pohjois-Karjala.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustajat, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) ja valiokunnan jäsen Jari Ronkainen (ps.) vierailivat Ukrainassa. Kansanedustajat tutustuivat droonipataljoonan sodankäyntiin Zaporizzjan etulinjassa. Vierailu toi selvästi esille sen, että myös Suomen on panostettava voimakkaasti drooneihin liittyvään osaamiseen, tuotekehitykseen ja tuotantoon.
Sisäministeri Mari Rantanen kommentoi eilisillan A-studiossa itärajan droonimuuria sekä muuttoliike- ja siirtolaispaineen vähentämistä Eurooppaan. Rajaturvallisuuden turvaamiseen tarvitaan monenlaisia eri välineitä ja elementtejä, Rantanen korostaa.
Ukrainan sota on osoittanut droonien keskeisen roolin nykyaikaisessa sodankäynnissä, ja erityisesti Venäjä on kehittänyt kykyään käyttää rynnäkködrooneja laajassa mittakaavassa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää tärkeänä, että myös Suomen on käynnistettävä toimet kotimaisen droonituotannon kehittämiseksi ja varusmiesten sekä reserviläisten kouluttamiseksi droonien osaajiksi.
Suomalainen puolustusalan yritys Insta on kehittänyt yhdessä ukrainalaisen kumppanin kanssa tehokkaan droonin, jota kaupataan Ukrainalle. Viime perjantaina Installa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo, että nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa on tärkeää pitää huoli siitä, että Suomi on mukana siellä missä suomalaista osaamista tarvitaan.
Suomalainen puolustusalan yritys Insta on kehittänyt yhdessä ukrainalaisen kumppanin kanssa tehokkaan droonin, jota kaupataan Ukrainalle. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen pitää itsestään selvänä, että tulevaisuuden sodissa droonien merkitys entisestään korostuu ja että Suomen pitää hakea Ukrainasta kaikki se tieto, mitä tulevaisuuden sodissa tarvitaan.
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
