Hallituksessa perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustivat ulkoministeri Elina Valtosen toimintalinjaa.
– Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko määrittelee, kuinka kahden valtion ratkaisun on perustuttava osapuolten kesken neuvoteltuun ratkaisuun. Selonteko sinällään ei anna minkäänlaista pohjaa yksipuoliselle tunnustamiselle varsinkaan tilanteessa, jossa toinen osapuoli on osittain terroristijärjestö Hamasin hallinnassa, Sanna Antikainen sanoo.
Tunnustaminen olisi terrorismin palkitsemista
Julkilausumassa Hamasin veriteot 7. lokakuuta tuomitaan vain sivulauseessa samalla kun Israel rinnastetaan terroristijärjestön kanssa ikään kuin tasavertaiseksi syylliseksi, eikä julkilausumassa painoteta terroristijärjestö Hamasin kukistamista. Myös Israelin aiheelliset turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet on jätetty sivulausetasolle.
– Palestiinan tunnustaminen nyt olisi kansainvälisen yhteisön palkinto Hamasin terroritoimille. Se antaisi Hamasille ja muille terroristeille kuvan siitä, että äärimmäiset julmuudet ovat toimiva ja hyväksytty keino niiden valtiollisten pyrkimysten edistämiseksi. Kun Espanja, Norja ja Irlanti tunnustivat Palestiinan vuonna 2024, Hamas ja sen terroristiliittolaiset kommentoivat avoimesti tämän olevan Al-Aqsan tulva -operaation (Hamasin 7.10.2023 iskujen) ansiota ja jopa osoitus kansainvälisen yhteisön tuesta terrorismille.
Al Jazeeran lähettämässä haastattelussa Hamasin korkea-arvoinen edustaja Ghazi Hamad kehuskeli, että terroristijärjestön 7. lokakuuta tekemä joukkomurha nosti Palestiinan valtiollisuuskysymyksen takaisin kansainväliselle agendalle.
Valtonen ajoi Suomen pienen vähemmistön kelkkaan
Julkilausumassa nimettyinä mukana EU-maista ovat vain Irlanti, Italia ja Espanja. Suurin osa jäsenvaltioista, kuten Ruotsi, Tanska, Saksa ja Ranska, loistavat poissaolollaan.
– On täysin käsittämätöntä, että Suomen ulkoministeri on tällaiseen lausumaan nimensä laittanut. Hamas on kansainvälisesti tunnustettu terroristijärjestö, jonka ainoa tavoite on Israelin tuhoaminen. Sitä ei voi pestä puhtaaksi diplomaattisilla papereilla eikä asettaa samalle viivalle demokraattisen valtion kanssa. Tilanne olisi aivan eri, jos panttivangit olisi vapautettu, alueella olisi tulitauko ja kahdenväliset neuvottelut olisivat edes käynnissä, mutta näin ei ole, Antikainen toteaa.
– Käytännössä Valtonen on ajanut Suomen pienen vähemmistön kelkkaan yhdessä Etelä-Euroopan ja Irlannin kanssa samalla kun pääosa Euroopan maista on pysynyt sivussa. Tämä kertoo siitä, että Suomi ei kulje EU:n valtavirran mukana, vaan asettuu tukemaan linjaa, joka on lähempänä Qatarin ja Turkin kaltaisia toimijoita kuin Pohjoismaista perinteisesti tuttua järkiperäistä ja turvallisuutta painottavaa ulkopolitiikkaa.
Ulkopolitiikka ei voi perustua moraaliposeeraukseen
Antikaisen mukaan Suomen ulkopolitiikka ei voi perustua yksittäisen ministerin henkilökohtaisiin tuntemuksiin tai moraaliposeeraukseen.
– Ulkoministerin tehtävä on ajaa koko hallituksen hyväksymää linjaa eikä tehdä yksipuolisia irtiottoja, joilla voi olla vakavia seurauksia jopa Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja kansainväliselle asemalle. Miten ihmeessä Suomi voisi tunnustaa Palestiinan, kun osa sen hallinnosta toimii täysin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien vastaisesti ja vapaiden vaalien myötä koko sen hallinto voi luisua Hamasin käsiin?
– Nähtävästi haluna on rakentaa Afganistan 2.0 ja jättää Palestiina terroristien käsiin, jotka haluavat jatkaa terroriaan ei vain Israelia vaan myös länsimaita vastaan, Antikainen ihmettelee.