LEHTIKUVA
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) päätös liittyä Ranskan ja Saudi-Arabian valmistelemaan New Yorkin julkilausumaan Palestiinan kysymyksessä on perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä hallitusohjelman sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon vastainen. Antikainen huomauttaa, että julkilausuman painotus on vahvasti tunnustamisessa, ei niinkään suorissa kahdenvälisissä neuvotteluissa.
Hallituksessa perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustivat ulkoministeri Elina Valtosen toimintalinjaa.
– Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko määrittelee, kuinka kahden valtion ratkaisun on perustuttava osapuolten kesken neuvoteltuun ratkaisuun. Selonteko sinällään ei anna minkäänlaista pohjaa yksipuoliselle tunnustamiselle varsinkaan tilanteessa, jossa toinen osapuoli on osittain terroristijärjestö Hamasin hallinnassa, Sanna Antikainen sanoo.
Julkilausumassa Hamasin veriteot 7. lokakuuta tuomitaan vain sivulauseessa samalla kun Israel rinnastetaan terroristijärjestön kanssa ikään kuin tasavertaiseksi syylliseksi, eikä julkilausumassa painoteta terroristijärjestö Hamasin kukistamista. Myös Israelin aiheelliset turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet on jätetty sivulausetasolle.
– Palestiinan tunnustaminen nyt olisi kansainvälisen yhteisön palkinto Hamasin terroritoimille. Se antaisi Hamasille ja muille terroristeille kuvan siitä, että äärimmäiset julmuudet ovat toimiva ja hyväksytty keino niiden valtiollisten pyrkimysten edistämiseksi. Kun Espanja, Norja ja Irlanti tunnustivat Palestiinan vuonna 2024, Hamas ja sen terroristiliittolaiset kommentoivat avoimesti tämän olevan Al-Aqsan tulva -operaation (Hamasin 7.10.2023 iskujen) ansiota ja jopa osoitus kansainvälisen yhteisön tuesta terrorismille.
Al Jazeeran lähettämässä haastattelussa Hamasin korkea-arvoinen edustaja Ghazi Hamad kehuskeli, että terroristijärjestön 7. lokakuuta tekemä joukkomurha nosti Palestiinan valtiollisuuskysymyksen takaisin kansainväliselle agendalle.
Julkilausumassa nimettyinä mukana EU-maista ovat vain Irlanti, Italia ja Espanja. Suurin osa jäsenvaltioista, kuten Ruotsi, Tanska, Saksa ja Ranska, loistavat poissaolollaan.
– On täysin käsittämätöntä, että Suomen ulkoministeri on tällaiseen lausumaan nimensä laittanut. Hamas on kansainvälisesti tunnustettu terroristijärjestö, jonka ainoa tavoite on Israelin tuhoaminen. Sitä ei voi pestä puhtaaksi diplomaattisilla papereilla eikä asettaa samalle viivalle demokraattisen valtion kanssa. Tilanne olisi aivan eri, jos panttivangit olisi vapautettu, alueella olisi tulitauko ja kahdenväliset neuvottelut olisivat edes käynnissä, mutta näin ei ole, Antikainen toteaa.
– Käytännössä Valtonen on ajanut Suomen pienen vähemmistön kelkkaan yhdessä Etelä-Euroopan ja Irlannin kanssa samalla kun pääosa Euroopan maista on pysynyt sivussa. Tämä kertoo siitä, että Suomi ei kulje EU:n valtavirran mukana, vaan asettuu tukemaan linjaa, joka on lähempänä Qatarin ja Turkin kaltaisia toimijoita kuin Pohjoismaista perinteisesti tuttua järkiperäistä ja turvallisuutta painottavaa ulkopolitiikkaa.
Antikaisen mukaan Suomen ulkopolitiikka ei voi perustua yksittäisen ministerin henkilökohtaisiin tuntemuksiin tai moraaliposeeraukseen.
– Ulkoministerin tehtävä on ajaa koko hallituksen hyväksymää linjaa eikä tehdä yksipuolisia irtiottoja, joilla voi olla vakavia seurauksia jopa Suomen kansalliselle turvallisuudelle ja kansainväliselle asemalle. Miten ihmeessä Suomi voisi tunnustaa Palestiinan, kun osa sen hallinnosta toimii täysin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien vastaisesti ja vapaiden vaalien myötä koko sen hallinto voi luisua Hamasin käsiin?
– Nähtävästi haluna on rakentaa Afganistan 2.0 ja jättää Palestiina terroristien käsiin, jotka haluavat jatkaa terroriaan ei vain Israelia vaan myös länsimaita vastaan, Antikainen ihmettelee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puheenjohtaja Riikka Purra vahvistaa perussuomalaisten ministereiden jättäneen eriävän mielipiteen Palestiinaa koskevassa New Yorkin julkilausumassa. Hän kommentoi asiaa tänään medialle eduskunnassa.
Iltalehti uutisoi eilen, että maahanmuuttoviraston tuoreen Gazaa koskevan ohjeistuksen mukaan kaikki gazalaiset olisivat oikeutettuja Suomessa pakolaisasemaan Israelin harjoittaman vainon takia. Näin ei kuitenkaan ole, Migri selventää.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pohdiskelee kysymystä Palestiinan tunnustamisesta, ja pitää asiaa epärealistisena. - Palestiinan tunnustamiselle ei tällä hetkellä ole sen enempää edellytyksiä kuin tarvettakaan. Palestiina ei ole itsenäinen. Ei ole näköpiirissä, että itsenäisyyden edellytykset voisivat toteutua. Ei ole uskottavaa, että tunnustaminen edistäisi näiden edellytysten toteutumista, Halla-aho kirjoittaa.
Perussuomalaisten kansanedustajan Sanna Antikaisen mielestä Suomen ei pidä tunnustaa Palestiinan valtiota tilanteessa, jossa terroristijärjestö Hamas nauttii laajaa kansansuosiota ja virallinen hallinto on suurissa vaikeuksissa.
Viikon suosituimmat
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
