Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Migri ei voi eikä sen pidä etukäteen luvata turvapaikkaa yhdellekään ryhmälle. Tällainen linjaus toimii avoimena kutsuna kaikille, myös niille, joiden tausta ja lojaalisuus ovat kaikkea muuta kuin rauhanomaisia. Jos Iltalehden uutisen tiedot pitävät paikkansa, on Migrin ohjeistus kansallisen lain ja EU-oikeuden vastainen.
– EU-oikeus korostaa yksilöllistä arviointia. Lisäksi on päivänselvää, että vaikka kaikki Gazassa asuvat eivät ole terroristeja, Hamasilla on siellä valtava määrä jäseniä, tukijoita ja auttajia. Kannattaa muistaa, että turvapaikkaprosessissa on myös käytettävissä poissulkemisperusteita, kuten esimerkiksi terrorismi ja sotarikokset.
– Migri korjasi myöhemmin mediassa liikkuneita tietoja, mutta vahinko on jo pitkälti tapahtunut. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi kyseessä olevan viraston linjaus, joka ei ole käynyt sisäministerin pöydällä, Antikainen kertoo.
Kyseessä on valtava turvallisuusriski
Antikainen painottaa, että rikkaat arabivaltiot, jotka ovat vuosikymmeniä tukeneet palestiinalaisia poliittisesti ja taloudellisesti, voivat ja niiden kuuluu ottaa heidät turvaan.
– Kysynkin ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.) aikooko hän keskustella Palestiinaa ympäröivien rikkaiden arabivaltioiden kanssa siitä, miten he aikovat ottaa vastuuta tukemistaan palestiinalaisista?
– Myös Palestiinan tunnustaneet länsimaat, kuten Ruotsi, Norja, Irlanti ja Espanja, voivat kantaa vastuuta. Lisäksi Ranska, joka on luvannut tunnustaa Palestiinan ja ajanut asiaa EU-maissa, voi ottaa myös vastaan Gazan pakolaiset, jos he suuntaavat Eurooppaan. Suomen ei pidä ottaa riskiä, joka voi maksaa meille kalliin hinnan jopa ihmishenkien ja turvallisuuden muodossa. Sisäministeri Rantanen on aivan oikeassa todetessaan, että kyseessä on valtava turvallisuusriski.
Jordanian verinen esimerkki on historian varoitus
Antikainen muistuttaa, että Jordanian esimerkki osoittaa, miten vaarallista on päästää suuri määrä palestiinalaisia pakolaisia maahan ilman tiukkaa valvontaa ja kontrollia.
– Kun toisen pakolaisaallon myötä (1967) PLO sai jalansijan Jordaniassa, se käytti maata tukikohtana iskuihin Israeliin. Pian PLO ja muut aseelliset ryhmät uhkasivat jo kuningas Husseinin valtaa ja hallitsivat käytännössä osia maasta. Syyskuussa 1970 puhkesi täysi verinen ja aseellinen konflikti, Musta syyskuu, jossa kuoli tuhansia. Lopulta PLO karkotettiin Jordaniasta 1971 ja se siirtyi Libanoniin. Suomi ei saa koskaan joutua tilanteeseen, jossa maahan asettunut ryhmä uhkaa maan omaa turvallisuutta ja suvereniteettia.
Hamasin ja Fatahin todellinen kannatus
Tuore Palestiinan Center for Policy and Survey Research -tutkimus (5/2025) paljastaa karun todellisuuden. Länsirannalla 29 prosenttia tukee Hamasia ja 18 prosenttia Fatahia. Gazassa 37 prosenttia tukee Hamasia ja 25 prosenttia Fatahia.
– Parlamenttivaaleissa Hamas saisi Länsirannalla 38 prosenttia äänistä ja Gazassa peräti 49 prosenttia äänistä. Palestiinalaisista 40 prosenttia pitää Hamasia parhaana edustajana ja vain 19 prosenttia mainitsee Fatahin.
Lokakuun terrori-iskua juhlittiin palestiinalaisalueilla
Antikainen huomauttaa, että vaikka Hamas ei muodollisesti hallitse Fatahin johtamaa Palestiinalaishallintoa, sen vaikutus ruohonjuuritasolla on kasvanut.
– Freedom House ja Washington Institute ovat todenneet, että osa Fatahin aktivisteista liittyy Hamasin aseellisiin ryhmiin, ja nuoret sekä pakolaisleirien asukkaat auttavat Hamasia viestien kuljetuksessa, rahankeruussa ja piilopaikkojen tarjoamisessa.
Lokakuun 7. päivän 2023 terrori-iskun jälkeen monilla palestiinalaisalueilla juhlittiin ja iloittiin.
– PCPSR:n (Palestiinan politiikan- ja mielipidetutkimuksen keskus) kyselyn mukaan vielä maaliskuussa 2024 jopa 71 prosenttia palestiinalaisista piti iskua oikeana, ja vaikka kannatus on sittemmin laskenut, Länsirannalla enemmistö ja Gazassa merkittävä osa asukkaista suhtautuu edelleen myönteisesti hyökkäykseen, jossa murhattiin satoja israelilaisia siviilejä.
Suomi ei saa olla sinisilmäinen
Kun näin suuri osa väestöstä tukee terroristijärjestöä ja sen väkivallantekoja, on Antikaisen mielestä täysin kestämätöntä, että Migri käytännössä avaisi rajan ilman erittäin tiukkaa tapauskohtaista turvallisuusarviota.
– Tämä ei ole vain humanitaarinen kysymys. Tämä on mitä suurimmassa määrin kansallisen turvallisuuden kysymys, Antikainen toteaa.
– Suomen ei pidä ottaa palestiinalaisia pakolaisia maahamme. Aion pyytää Migriltä tietopyynnöllä muistion nähtäville ja tarkistaa, onko linjaus vallitsevan kansallisen lain, asetusten ja EU-oikeuden mukainen, jossa painotetaan yksilöllistä harkintaa.