STT kertoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen käyttäytyneen toistuvasti epäasiallisesti avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa X-kirjoituksessaan siitä, kuinka Tuppurainen yritti alussa rakentaa nimenomaisesti narratiivia siitä, että demarien kiusaamiskulttuuri koskisi koko eduskuntaa.
Tuppuraisella hätä vain itsestään
Antikaisen mielestä onkin vaikea välttyä johtopäätökseltä, että tässä yritettiin nimenomaisesti siirtää huomio pois omasta toiminnasta ja laajentaa ongelma koskemaan ”koko eduskuntaa”.
– Tämä onkin koko episodin rumimpia piirteitä: Tuppurainen oli valmis ja yritti heittää bussin alle instituution, jonka pitäisi olla suomalaisen demokratian arvokkain symboli – vain koska hätä omasta itsestä oli niin suuri, Antikainen kirjoittaa.
– Samalla toinenkin ristiriita paistaa kirkkaana: ennen joulutaukoa anteeksianto Kaisa Garedewille ja Juho Eerolalle oli Tuppuraiselle mahdotonta. Nyt kun kyse oli omasta puolueesta ja omasta vastuusta, armollisuus näyttää löytyvän nopeasti – ja uskon, että myös itseä kohtaan se (armo) tulee automaattisesti.
Lindtman loistaa poissaolollaan
Antikainen uskoo, että anteeksianto, katumus ja armo kuuluvat elämään ja toivoo, että ne toteutuisivat edes tämän jälkeen aidosti myös demarien eduskuntaryhmässä.
– Tämä tapaus kertoo joka tapauksessa ikävää kieltä demarien johtamisongelmasta ja työyhteisökulttuurista. Siellä taitaa olla oikeasti ikävä meno. Ja kaiken keskellä yksi loistaa poissaolollaan: demarien puheenjohtaja Antti Lindtman. Kun eduskuntaryhmän puheenjohtajan toiminnasta nousee toistuvia moitteita, ei puoluejohdon tehtävä ole painua piiloon perunakellariin tai hiljentyä. Tämä oli pääministerin paikkaa havittelevan Lindtmanin ensitesti, ja tuloksena tuli puhdas hylsy!
– Ja lopuksi se iso kuva: puolue, joka ei pysy kasassa edes oppositiossa, antaa huolestuttavan signaalin kelpoisuudesta pääministeripuolueeksi – varsinkin tällaisina aikoina, jolloin paineet, kriisit ja päätösten paino ovat arkea. Pääministerinä ei voi olla näinä turbulentteina aikoina henkilö, joka ei kykene hoitamaan edes tällaista asiaa oman eduskuntaryhmänsä sisällä kuntoon, Antikainen päättää kirjoituksensa.