Noin kolmannes järjestäytyneen rikollisuuden tekemistä rikoksista menee Saksassa ulkomaalaistaustaisten perheklaanien piikkiin.
Monet klaaneiksi luokiteltavista perheistä tulivat Saksaan Libanonissa 1970- ja 1980-luvuilla käydyn sisällissodan aikana.
Matkareitti länteen kulki silloin DDR:n kautta.
Perheiden kantaisät olivat paenneet Libanoniin osittain jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kaakkois-Turkista turkkilaisten vainoa.
Pakolaisiin historiallisista syistä erittäin myönteisesti suhtautunut Länsi-Saksa antoi heille määräaikaisen oleskeluluvan toinen toisensa jälkeen. Työlupaa heille ei kuitenkaan yleensä myönnetty. Myös lapsilla oli vaikeuksia päästä kouluun.
Kaikille tulijoille järjestettiin kuitenkin asunnot, ja he pääsivät saksalaisen sosiaaliavun piiriin. Perheet asettuivat asumaan lähelle toisiaan, usein samoihin taloihin.
Klaanit hallitsevat alueitaan
Berliinissä klaanialueita alkoi muodostua erityisesti Neuköllniin, Weddingiin ja Moabitiin. Näissä kaupunginosissa on käytännössä edelleen klaanien hallitsemia katuja.
Osittain ghetoiksi muodostuneilla alueilla joudutaan todistamaan usein klaanien keskinäisestä kilpailusta ja kostoista kumpuavaa väkivaltaa ammuskeluineen. Poliisi ja pelastajat lähtevät näille kulmille tehtäviinsä vahvistetuin voimin. Klinikoille ja sairaaloihin on jouduttu lisäämään turvamiehiä usein toistuvien välikohtausten varalta.
Tiukalle lojaalisuudelle perheenjäseniä kohtaan ja johtajan ehdottomalle kunnioittamiselle rakentuneet klaanit muodostavat tiukasti omista tavoistaan kiinni pitäviä rinnakkaiskulttuureita omine arvokoodeineen ja oikeuskäytäntöineen.
Vakavatkin teot yritetään pitää klaanien sisäisinä asioina. Rangaistuksista päättävät omat rauhantuomarit. Saksan laki on kunniaan liittyvissä konflikteissa klaanilaisille vasta toissijainen.
Omaan kulttuuriin ja arvokoodiin sopimattomista suhteista langetetut rangaistukset palkka- ja kunniamurhineen eivät ole edelleenkään harvinaisuuksia.
Suojeluraha, ryöstöt, paritus ja palkkamurhat
Saksan keskusrikospoliisin mukaan klaanirikollisuuden pääasiallisia ansaintakeinoja ovat huumekauppa, suojelurahakiristykset, vedonlyönti, ryöstöt, prostituutio, asekauppa, palkkamurhat, rahapelit sekä hämärä autobisnes.
Uudempaa liiketoimintaa edustavat turvallisuuspalvelut, kiinteistökauppa ja -sijoitukset sekä Hawla-rahansiirtojärjestelmä, jossa rahaa siirretään maasta toiseen tavanomaisen pankkijärjestelmän ulkopuolella pelkkien koodien avulla.
Klaanit ovat aktiivisia myös rokkari- ja räppärimiljöissä sekä moottoripyöräjengeissä.
Suuri osa klaanien jäsenistä on virallisesti työttömänä tai minityösuhteessa. Elämisensä monet perheklaanit rahoittavat lapsilisillä ja muilla valtion tarjoamilla tukimuodoilla.
Korona-aikana eräät klaaneista keräsivät suuria summia perustamalla koronatestausasemia, joissa ei tehty todellisuudessa ainoatakaan testiä. Valtio maksoi korvaukset klaanien tileille pelkkien ilmoitusten perusteella.
Sosiaaliavun saajilla luksusautoja
Saksalaisessa mediassa kuvataan toistuvasti, miten laajamittaisista sosiaalitukipetoksista epäiltyjen suurperheiden pihoilta ja autotalleista on löytynyt kalliita autoja ja asunnoista luksustavaroita.
Klaanit, joihin saattaa kuulua serkkujen ja pikkuserkkujen kautta satoja ja jopa tuhansia jäseniä, asettavat huumebisneksen kannalta tärkeisiin diskoihin ja tilaisuuksiin omat ovimikkonsa valvomaan ja organisoimaan huumekauppaa.
Katudiilerit, joita Berliinissäkin on satoja ja koko Saksassa arviolta kymmeniätuhansia, hankkivat omat myyntiartikkelinsa tukkuhinnalla toimitusketjua hallitsevilta klaaneilta.
Poliisin ratsioiden varalta diilerit säilyttävät kovia huumeita pienissä muovipalloissa suussaan, jotta voivat nielaista tarvittaessa todisteet.
Kuulat vatsaansa piilottaneille huumekauppiaille ei saa juottaa oikeuden asiasta tekemän päätöksen perusteella oksetusainetta. Pakko-oksettaminen olisi ihmisarvoa loukkaavaa. Diilereitä ei saa ottaa myöskään säilöön siksi aikaa, että kuulat poistuisivat luonnollista tietä.
Rikollisklaaneille kuuluu myös ravintoloita, ympäri vuorokauden avoinna olevia kioskeja sekä shisha-baareiksi kutsuttuja vesipiippukahviloita, jotka palvelevat myös oman väen rentoutumis-, kokoontumis- ja tehtävänjakopaikkoina. Niiden avulla pestään usein myös rahaa.
Suurperheen pojat ryöstivät 100-kiloisen kultarahan
Saksan tunnetuimpiin kuuluvilla Abou-Chaker-, Miri-, Al-Zein- ja Remmo-klaaneilla on arabialainen, turkkilaiskurdilainen ja palestiinalainen tausta.
Noin 500-jäsenisen Remmo-perheklaanin näyttävimpiin tekoihin kuuluu 3,7 miljoonan euron arvoisen kultarahan varastaminen vuonna 2017 Berliinin Museosaarella sijaitsevasta Boden-museosta.
Perheen 18- ja 20-vuotiaat pojat pääsivät sisälle rakennukseen maksetun vartijan avulla.
Pojat työnsivät kuningatar Elisabetin kuvalla koristellun satakiloisen kultarahan kottikärryillä keskellä yötä viereistä rataa pitkin sillalle, josta he laskivat sen köyden varassa autoonsa.
Poliisi onnistui nappamaan tekijät. Tunnistamisessa auttoi rata-alueen valvontakamerassa näkynyt toisen pojan erikoislaatuinen kävelytyyli, joka oli kiinnittänyt tutkijoiden huomiota aikaisempienkin ryöstöjen yhteydessä.
Pojat tuomittiin neljäksi ja puoleksi vuodeksi ja vartija kolmeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankilaan. Ryöstösaalista ei saatu takaisin. Poliisi epäilee klaanin myyneen kolikon paloina eteenpäin.
Timanttikoruja Dresdenin aarrekammiosta
Paljon huomiota herättäneen ryöstönsä Remmo-klaani teki vuona 2019 Dresdenissä murtautuessaan historialliseen Grünes Gewölbe -taidemuseon jalokivikorukokoelmaan.
Ryöstöä edelsi sähköjen katkaisu koko alueelta, jolloin myöskään hälytyslaitteet eivät toimineet.
Suurperheen kuusi jäsentä kahmi vitriineistä nopeasti 116 miljoonan euron arvoiset jalokivikorut. Lisätuhoa aiheutti heidän jälkiensä peittämiseksi sytyttämänsä tulipalo.
Klaani palautti osan saaliista oikeusviranomaisten kanssa käymiensä neuvottelujen perusteella. Tarkoituksena oli lieventää tuomioita.
Todisteet riittivät viiden pojan tuomitsemiseen vankilaan. Tuomiot vaihtelevat neljästä kuuteen vuoteen. Poikia vaaditaan myös korvaamaan edelleen kadoksissa olevista koruista 76,2 miljoonaa euroa.
Tavaratalon koruosasto tyhjennettiin keskellä vilkasta joulumyyntiä
Näyttävästä ryöstöstään tunnetaan myös yli 10 000 jäsenen kurdilaisarabialainen Al-Zein-klaani, jolla on poliisien ammattiliiton mukaan toimintaa Berliinin lisäksi myös Ruhrin alueella ja muualla Euroopassa.
Klaanin kaksi poikaa iski kolmen muun miehen kanssa joulukuussa 2014 keskellä päivää Berliinin keskustassa sijaitsevan KaDeWe-tavaratalon pohjakerroksessa sijaitsevalle jalokivi- ja kello-osastolle.
Naamioituneet ryöstäjät rikkoivat vitriinit kirveillä ja vasaroilla. Saaliikseen he saivat 79 sekuntia kestäneessä ryöstössä 817 000 euron arvosta jalokiviä sekä kymmeniä kalliita Rolex-kelloja.
Vartijan väliintulon he estivät silmiä kirvelevällä kaasulla. Myös jouluostoksilla olleista asiakkaista osa sai vammoja.
Oven eteen pysäköidyn pakoauton kuljettajana toimi erään toisen klaanin jäsen. Poliisi pystyi jäljittämään pakoauton ja sen kuljettajan nopeasti auton erikoisen koristelun ansiosta.
Ryöstön päätekijäksi paljastunut Al-Zein-klaaniin kuulunut Jehad tuomittiin vankilaan yli kuudeksi vuodeksi ja hänen pikkuveljensä Hamza nuorena rikoksentekijänä kahdeksi vuodeksi ja yhdeksäksi kuukaudeksi.
Ryöstösaalista ei ole saatu takaisin. Klaania vastaan todistaneet ihmiset otettiin todistajansuojeluohjelmaan.
Klaani huiputti hyväuskoisia
Tunnetuimpiin Syyrian ja Turkin rajalta Libanonin kautta Saksaan tulleista klaaneista kuuluu erityisesti Bremenissä, Essenissä ja Berliinissä vaikuttava Miri-klaani.
Kymmeniin perheisiin jakautuneeseen klaaniin lasketaan kuuluvan Bremenissä 3 500 ja koko Saksassa noin 8 000 jäsentä.
Mirin bisnesvalikoimaan kuuluu poliisin mukaan erityisesti kokaiinikauppa.
Klaanin tilille on kertynyt runsaasti myös puhelimitse tehtyjä petoksia, joissa usein iäkkäämpiä uhreja houkutellaan antamaan rahansa suojaan asuntomurtojen varalta. Rahat käy noutamassa kotiovelta poliisiksi tekeytynyt klaanin jäsen.
Pelkästään vuonna 2020 väärät poliisit tekivät Saksassa yli 150 000 petossoittoa ja saivat huiputettua hyväuskoisilta yli 120 miljoonaa euroa.
Berliinissä klaanin tekoihin luetaan kolme vuotta sitten tehty pankkiholvimurto, josta ryöstäjät saivat 44 miljoonan euron saaliin.
Osa järjestäytynyttä rikollisuutta
Berliinin teknisessä yliopistossa tehdyssä klaanirikollisuutta käsitelleessä tutkimuksessa varoitetaan leimaamasta kaikkia arabialaisten ja turkkilaiskurdilaisten suurperheiden jäseniä rikollisiksi. Suurimmalla osalla heistä ei ole minkäänlaista rikostaustaa.
Tutkijat suosittelevat puhumaan klaanien ja suurperheiden sijasta mieluummin järjestäytyneestä rikollisuudesta ilman etnisen taustan korostamista.
Rikoksiin syyllistyneistä klaanilaisista ja suurperheiden jäsenistä tiedetään, että 64 prosenttia heistä on tehnyt ensimmäiset rikoksensa alaikäisenä. Heille on kertynyt rikosrekisteriin keskimäärin 7,7 merkintää.
Poliisin mukaan klaanien ja suurperheiden jäseniksi voidaan arvioida Saksassa noin 200 000 ihmistä.