Asunnottomien yön terveiset: Sisäilmakoditon tarvitsee esteettömän asunnon

Reetta ja Niina seisovat lokakuun lohduttomuudessa teltallaan Asunnottomien yössä. Kaupungin pimeys on lähes läpitunkematon ja sade kastelee harvat kadulla kävijät. Tässä ollaan aivan ytimessä, sisäilmakodittomien asialla.

– Sisäilmakodittomat ovat hyvin huonosti tunnettuja vielä Suomessa ja erittäin huonosti huomioituja myös. Meille suunnattuja palveluita ei ole ja me ollaan kaikkien turvaverkkojen sekä palveluiden ulkopuolella, Reetta sanoo.

Sisäilmakoditon voi olla monivammainen

Reetta sekä ”tiimikaverinsa” Niina viestittivät asiastaan myös päättäjille ja pyysivät heitä käymään teltallaan Asunnottomien yössä. Yksi tulikin: perussuomalaisten Ari Koponen.

– Tietyt asunnottomuuteen perehtyneet henkilöt ovat sanoneet, etteivät he ole tulleet ajatelleeksikaan tällaista syytä asunnottomuuteen. Kun olemme keskustelleet, niin he ovat olleet hyvin kartalla ja ymmärtäneet, mistä tässä tosiasiassa on kysymys, kun puhutaan vaikeista asunnottomuuden muodoista. Jotkut ovat itse kertoneet olevansa tässä ryhmässä. Eli hyviä kommentteja ja keskusteluja on ollut, Niina kertoo.

Sisäilmasairas on kaikessa lyhykäisyydessään henkilö, joka on sairastunut huonosta sisäilmasta. Ei ainoastaan lievästi oireileva, vaan eriasteisesti oikeasti sairas.

– Voi olla astmaa, mutta voi olla myös monenlaisia muita sairauksia. Mitä vakavammaksi se sairaus käy ja varsinkin kun nyt puhutaan sisäilmakodittomista, niin kodittomilla on tyypillisesti monia muitakin sairauksia, valistaa Niina.

Hajusteetonta asuntoa vaikea löytää

Sisäilmasairaille sopivia asuntoja on harvakseltaan ja mahdollisuudet saada asunto riippuu sairaan omasta taloudellisesta tilanteesta sekä turvaverkoista.

Vuokramarkkinoilla hankinnan tekee hankalaksi se, että tarjolla olevat asunnot ovat hajusteellisia.

– Asunnon löytyminen on vaikeaa, koska monet asunnot ovat hajusteellisia, siellä on pesty hajusteellisilla pesuaineilla ja semmoista. Hajusteille tai kemikaaleille herkistymisen takia on lähes mahdoton tehtävä löytää sopivaa asuntoa. Hajusteettomia, esteettömiä asuntoja ei yksinkertaisesti ole oikein olemassa tällä hetkellä, Reetta toteaa.

Julkisen vallan puututtava

Suomen oloissa on erityisen karua joutua asunnottomaksi ja ulos taivasalle. Toisten nurkissa asuminen ei sekään välttämättä täytä hyvän elämän ehtoja.

– Se voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että joudut hyväksikäytetyksi, sinuun kohdistuu henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja joudut sietämään tämmöisiä asioita selvitäksesi hengissä. Ihmisellä pitää olla oikeus turvapaikkaan. Me emme voi turvautua normaaleihin turva- tai ensikoteihin, koska niissä käytetään hajusteita ja me sairastutaan niissä vielä pahemmin. Me tarvitaan erityisesti sisäilmasairaille sopivia asuntoja, Reetta listaa.

– Tilannetta ei voi ohittaa, vaan julkisen vallan täytyy ja siihen on mahdollista kehittää ratkaisuja, hän jatkaa.

Taas toisten nurkkiin

Niina on menossa Asunnottomien yöstä suoraan sukulaisten luokse. Hän on ollut asunnoton astman ja muun sisäilmasairauden takia viisi ja puoli vuotta.

Reetta on lapsensa kanssa ollut asunnottomana kolme ja puoli vuotta, homekodin jälkeen. Hänkin on menossa sukulaisten nurkkiin yöksi:

– Ei ole omaa kotia, minne lähteä. Tilanne on myös se, että omassa kunnassani kerrotaan, etteivät he voi auttaa. Menen minne tahansa kysymään apua, niin he kertovat, etteivät voi auttaa. Minusta ei saisi olla näin.