

Atte Kaleva.
Atte Kaleva uutuuskirjassaan islamilaisesta terrorismista: kiusallisia asioita ei voi selittää yksilöpsykologialla
Sotatieteiden maisteri Atte Kalevan uutuuskirja Jihad ja terrori julkaistiin samaan aikaan kun Suomen ensimmäistä jihadistista terrori-iskua käsitellään Turun käräjäoikeudessa. Kaleva sanoo tutkijan auktoriteetilla suoraan, että islamilainen terrorismi on islamilaista terrorismia, eikä islamia voi valkopestä pois etsimällä selityksiä terrori-iskujen tekijöiden yksilöpsykologiasta tai ympäröivästä kulttuurista.
Kaleva kutsuu islamofiileiksi sitä yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin ääripäätä, jossa islamiin ja muslimeihin suhtaudutaan varauksettoman myönteisesti. Kalevan mukaan islamofiliaan taipuvaiset tuntevat voimakasta halua kokea vääräksi islamin syyllistämisen niistä terroristisista iskuista, joita jotkut sen harjoittajat toimeenpanevat.
– Yleinen tapa ratkaista asia on käsitellä terrorismia yksinomaan poliittisena ilmiönä, ja välttää tällä tavoin ottamasta kantaa ilmiön uskonnolliseen puoleen. Näin toimivat osoittavat kuitenkin olevansa tässä mielessä länsimaisen ajattelunsa vankeja, sillä meillä länsimaisissa yhteiskunnissa pyritään nykyisin erottamaan uskonto ja politiikka selvästi toisistaan, Kaleva kirjoittaa.
Vaikka Suomessa uskonto nähdäänkin yksityisasiana, jolla ei ole suurta vaikutusta politiikkaan, asia ei fundamentalistiselle muslimille ole lainkaan näin.
– He mieltävät islamin koko muslimin elämää sääteleväksi yhteisölliseksi kokonaisuudeksi, sillä profeetta Muhammad oli aikanaan paitsi Jumalan sanansaattaja myös voimakkaasti laajenevan muslimivaltion maallinen hallitsija.
Paljastavaa on sekin, millä nimellä islamin pääsuuntauksen sunnalaisuuden äärikonservatiivisimmat ja fundamentalistisimmat edustajat kutsuvat itseään. Me kutsumme heitä salafisteiksi. Kalevan kirja käsittelee väkivaltaa korostavia salafisteja eli jihadisteja. He eivät kuitenkaan itse kutsu itseään sen paremmin sunneiksi, salafisteiksi kuin jihadisteiksikaan. He kutsuvat itseään yksinkertaisesti muslimeiksi.
Kaleva kertaa jihadismin islamilaiset juuret tavalla, joka ei jätä mitään epäilystä siitä, että jihad ei todellakaan ole mikään islamiin päälleliimattu vieras elementti, vaan osa uskonnon ydinolemusta.
Terrorin taktiset tavoitteet jäävät epäselviksi
Jihad ja terrori avaa lukijalle klassisen ja modernin jihadin keskeiset toimijat ja tapahtumat wahhabismista Muslimiveljeskuntaan ja Osama bin Ladenista al-Qaidaan ja Isisin kalifaattiin. Kirja keskittyy kuitenkin lähinnä terrorin motiiveihin ja veritekojen teologisiin perusteluihin. Lukijalle jää arvoitukseksi terrori-iskujen taktinen puoli – se josta käydään jatkuvasti hyvin spekulatiivista keskustelua.
Suvaitsevaistolle islamilainen terrori ei nimittäin ole ollut lainkaan niin hankala asia kuin moni etukäteen kuvitteli. Sen sijaan, että terroriteot olisivat osoittaneet, että tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajat olivat oikeassa ja avoimien ovien kannattajat väärässä, ovat liberaalit osanneet tehdä terroriteoista keppihevosen omalle asialleen.
Retorinen temppu toimii niin, että jos maahanmuuttokriitikko vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa tulevien terroritekojen ehkäisemiseksi ennalta, liberaali väittää, että ”juuri sitä nuo jihadistit haluavatkin”. Ajatuksena liberaaleilla lienee se, että eurooppalaisten yhteiskuntien vastatoimet saisivat yhä useamman eurooppalaisen muslimin kokemaan itsensä syrjityksi, minkä voisi olettaa lisäävän radikaalin, salafistisen islamin ja jopa jihadin kannatusta Euroopassa.
Jihadistiset terroristit poikkevat 1970-luvulta tutuista lentokonekaappareista, joilla oli selkeitä vaatimuksia. ”Vapauttakaa aateveljemme, tai ammumme yhden panttivangin joka 30. minuutti.” Jihad ja terrori tekee selväksi, että perimmäinen motiivi jihadistiselle terrorille nousee koraanista ja profeetta Muhammedin esimerkillisestä elämäntavasta. Mutta miksi Isisin johtajat kiihottavat eurooppalaisia kannattajiaan iskuihin, joilla ei kuitenkaan saavuteta mitään sotilaallista tavoitetta, kuten jonkin alueen hallintaa?
Kaleva toteaa, että radikalisoitumisprosessissa oleva muslimi ei koe suomalaisia yhteiskunnallisia instituutioita auktoriteeteiksi, vaan hän mieltää ne osaksi hurskaita muslimeja sortavaa vääräuskoista hallintokoneistoa.
Jos näin on, ei myötäkarvaan silittämisestä ole juuri hyötyä. Vaikka antaisimme islamille periksi kuinka paljon tahansa, olisimme viime kädessä kuitenkin aina vääräuskoisia ja rasistisia sortajia – aina siihen asti kunnes itse ”palaamme islamiin”.
Pallo on muslimiyhteisöillä
Ainoa yhteisö, jonka mielipiteillä on omassa kuplassaan elävän radikalisoituvan henkilön kohdalla väliä, on Kalevan käsityksen mukaan muslimien oma yhteisö.
– Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää, että muslimiyhteisöt tuomitsevat keskuudessaan väkivaltaisen jihadin kaikissa muodoissaan, eivätkä osoita vähimmässäkään määrin sosiaalista hyväksyntää jihadistisia ajatuksia esittävälle jäsenelleen, Kaleva kirjoittaa.
Lukija jää kaipaamaan lainsäädäntöä, joka tekisi tällaisen sosiaalisen hyväksynnän julkisen esittämisen rangaistavaksi. Tosin voimassa olevassa lainsäädännössäkin on pykälä, jota voisi näihin tapauksiin soveltaa. Valitettavasti kansanryhmää vastaan kiihottaminen on nykyisessä oikeuskäytännössä kuitenkin muuttunut rikosnimikkeeksi, jota sovelletaan vain silloin, kun joku kantasuomalainen on ilmaissut huolensa lisääntyvästä jihadismista.
Marko Hamilo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Antikainen: Hovioikeus tuomitsi HS-toimittajat maanpetosrikoksesta – mutta kuinka paljon salaisuuksia ehti vuotaa?
Helsingin Sanomien toimittajien teot eivät jättäneet tulkinnanvaraa niiden vakavuuden suhteen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kirjoittaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää