LEHTIKUVA
Voimassa oleva yrittäjän eläkevakuutus eli YEL aiheuttaa paljon haittaa erityisesti pienten yritysten näkökulmasta. Autokorjaamoa pyörittävä Samppa Granlund käyttää omaa esimerkkiään havainnollistaakseen, miten YEL kurittaa kohtuuttomasti pienyrittäjiä.
Perussuomalaisten puoluehallituksen jäsen, vihtiläinen kunnanvaltuutettu Samppa Granlund on myös autokorjaamoyrittäjä. Hän kuvaa blogissaan omaa esimerkkiään käyttäen, kuinka Sanna Marinin hallituksen tekemä YEL-uudistus kylvää tuhoa pienyrittäjien keskuudessa.
– Itse pyöritän pientä autokorjaamoa kolmen käsiparin voimin. Jos lähdetään korjaamon kulurakenteesta, joka on suhteellisen raskas: on hallivuokra, erilaiset ohjelmistot, sijaisautot, työkalut, jatkuva kehittäminen, palkat, sivukulut, vakuutukset plus muut yritystoimintaan liittyvät kulut. Jo pelkästään näiden kulujen kasaan saamiseksi kolmella tekijällä on todellinen ponnistus per kuukausi.
– Yritys on auki 10 tuntia per arkipäivä, ja enempää ei oikein fyysisesti jaksa työn raskaudesta johtuen. Tällä konseptilla hyvänä kuukautena viivan alle voi jäädä 2 000-3 000 euroa, josta usein tehdään kehittämiseen vaadittavia työkaluostoja. Vähänkin hiljaisempana kuukautena tulos on nolla tai hivenen pakkasella. Marginaalit ovat siis todella pienet.
Granlund kirjoittaa, että oikeastaan ainoa tapa kasvaa on lisätä tunteja, mutta esimerkiksi nyt taantuman aikaan tunteja ei ”kasva puissa” ja lisähenkilöiden palkkaaminen ei ole mahdollista.
– Tästä päästään itse YELiin. Siis yrityksen kuukausittaisen viivan alle jää keskimäärin 1 000 euroa kuukaudessa ”ylimääräistä”. Olen maksanut YELiä ennen sen uudistusta sen verran, mitä on vain fyysisesti mahdollista maksaa. Tämä summa on ollut alta 500 euroa kuukaudessa. YEL-ehdotuksen kun sain käsiini, niin siinä vaadittiin maksamaan karvan yli 2 000 euroa per kuukausi. Ehkä tästä jokainen nyt ymmärtää, pystynkö minä yrittäjänä maksamaan tällä konseptilla yli 1 500 €/kk lisää, vai olisiko peli mennyt poikki ellen olisi saanut sovittua summaa pienemmäksi, Granlund kirjoittaa.
Granlund kertoo, että kommenteissa hänelle on usein esitetty, ettei tällaista yritystä kannata pyörittää.
– No hullun hommaahan tämä on, mutta jos minä lopettaisin ja siirtyisin kortistoon, samalla sinne siirtyisi kaksi työntekijää. Tiedän myös lukuisia saman alan toimijoita, joille kävisi samoin työntekijöineen. Uskokaa pois, ettei ole kenenkään etu, että me lopetamme ja annamme kultalautasella työt esimerkiksi sijoittajapohjaisille isoille ketjuille tai maahantuojille.
– Se, miksi tällä alalla ei menesty pienellä miehistöllä, on sitten toinen asia johtuen pitkälti kulurakenteesta ja kovasta kilpailusta ja kasvamisen vaikeudesta, koska pääomaa ei kerry eikä sitä lainana pankeista saa. Jääköön tästä puhuminen kuitenkin toiseen tarinaan. Toivottavasti tämä kuitenkin avasi jonkin verran sitä, miksi YEL kaataa yrityksiä ja miksi uudistukseen pitää saada nopeasti järkeä. Uskon vahvasti, että monella muullakin alalla tilanne on pienissä yrityksissä aika lailla sama.
Hallitus päätti jo keväällä puoliväliriihessä korjata yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja. Osana hallituksen päättämää tulevaisuuden kasvupakettia myös yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmia korjataan ja eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.
Hallituksen käynnistämä selvitystyö YEL-järjestelmän kehittämiseksi jatkuu edelleen. Selvityshenkilö Jukka Rantalan työn on määrä valmistua 30.11.2025 mennessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) kiittää valtiovarainministeri Riikka Purraa ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosta heidän tämänviikkoisesta ilmoituksestaan yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) uudistustyön käynnistämiseksi. Kauan odotettu päätös on merkittävä askel eteenpäin valuvikaisen YEL-järjestelmän korjaamiseksi.
Hallitusohjelmassa linjataan, että YEL-järjestelmä tullaan korjaamaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman painottaa, että uusi järjestelmä ei saa luoda esteitä kasvulle. Sen tulee olla luotettava, ja sen on lisättävä yrittäjien vapauksia. Tällä hetkellä erityisesti pienyrittäjät maksavat yrittäjän eläkemaksuista Strandmanin mielestä täysin kohtuuttomia summia.
Yrittäjän eläkelain voimaantulosäännökseen esitetään määräaikaista muutosta, joka koskee vuosina 2026–2028 tehtäviä YEL-työtulon tarkistuksia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela nostaa esiin perusongelman, josta yrittäjät ovat toistuvasti kertoneet: pankeista on vaikea saada rahoitusta. Hallituksen nyt tekemä uudistus korjaa ongelmaa.
Viikon suosituimmat
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.
Somalian kansanedustaja vastustaa rikollisten pakkopalautuksia Ruotsista. Hänen mielestään rikolliset ruotsinsomalit ovat Ruotsin oma ongelma, jota ei pidä siirtää Somaliaan. Ruotsi on tehnyt Somalian hallituksen kanssa salaisen sopimuksen pakkopalautettavien Somalian kansalaisten vastaanottamisesta. Vastineeksi Ruotsi on ohjannut kehitysapurahoja hankkeisiin, jotka hyödyttävät Somalian pääministerin lähipiiriä.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jyrkästi Koneen Säätiön päätöstä tukea Sumud – Suomen Palestiina-verkosto ry:tä. Vuonna 2024 Säätiö myönsi 144 290 euroa hankkeelle nimeltä "Dekoloniaalinen kulttuuriohjelma – Palestiinalaisia ulostuloja". Sumudin vuoden 2026 toimintasuunnitelma kertoo, että järjestö aikoo hakea säätiöltä tukea jatkossakin.
Naisten oikeuksia polkenut imaami on hyllytetty Skånessa. Tämä kehotti kohua ja suuttumusta herättäneissä saarnoissaan miehiä lyömään tottelemattomia vaimojaan. Seurakunta edellyttää imaamin nyt palaavan seurakunnan viralliselle linjalle ja kunta kiittelee päätöstä.
14-vuotias poika tulitti varhain lauantai-aamuna ravintoloista purkautuvia nuoria automaattiaseella Gävlen keskustassa. Kuusi ihmistä haavoittui ammuskelussa. Poliisi on kuulustellut epäiltyä viikonlopun aikana. Hänellä uskotaan olevan yhteyksiä murhiin ja huumekauppaan yhdistettyyn jengiin.
Palestiina-aktivistien temppu onnistui täydellisesti - Israel tuomittiin ja media vaikenee siitä, ettei avustuslaivueen kyydistä löytynyt avustuksia.
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.
Lue lisää
Lue lisää
