Belgian maahanmuuttoministeri Theo Francken ei pidä mahdottomana ajatuksena Katalonian ex-aluejohtaja Carles Puigdemontin saavan Belgiasta poliittista turvapaikkaa. Puigdemont voi saada syytteen kapinasta, josta hän voi joutua vangituksi jopa 30 vuodeksi.
Franckenin mielestä Puigdemont ei välttämättä saa puolueetonta oikeudenkäyntiä, koska pääsyyttäjä puhuu vankeusrangaistuksesta jo tässä kohtaa. Turvapaikan mahdollisesta myöntämisestä uutisoi Katalonian uutistoimisto ACN.
ACN kirjoittaa, että Puigdemontin tulisi anoa poliittista turvapaikkaa Belgiasta. EU-maan myöntämä poliittinen turvapaikka toisen maan EU-kansalaiselle on ennenkuulumatonta. Puigdemontia olisi hankalaa palauttaa Espanjaan, jos hän saa turvapaikan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi kokoomuksen juuri julkaistua Jarrua velalle -ohjelmakokonaisuutta, joka kuvaa ensi kauden sopeutuksia. Mäkelä pitää kokoomuksen esittämää sopeutuksen suuruusluokkaa sinänsä oikeana, mutta hän kyseenalaistaa erityisesti eläkkeistä haettavat 2 miljardin säästöt sekä indeksijarrujen pysyvyyden. Listan pohjalta hieman epäselväksi myös jää, onko kokoomus valmis riittävästi leikkaamaan kehitysavusta, Yleisradiosta tai ilmastotoimista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
