– On hyvä, että hallitus tunnistaa tarpeen joustavammalle verkkokehittämiselle. Sähkönkulutus kasvaa nopeasti, ja verkon on pystyttävä vastaamaan siihen. Samalla on kuitenkin katsottava tarkasti, mihin tämä kasvu perustuu ja kuka sen maksaa, Jari Koskela muistutti.
Koskela nosti esiin erityisesti suuritehoisten datakeskusten nopean lisääntymisen. Hänen mukaansa ne ovat yksi suurimmista sähkönkulutuksen kasvun lähteistä.
– Haminan datakeskus kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin keskikokoinen suomalainen kaupunki, kuten Lahti tai Hyvinkää. Tällaiset keskukset eivät ole poikkeus vaan yleistyvä ilmiö. Ne kuormittavat sähköverkkoa mittavasti, ja vaaditut verkkoinvestoinnit ovat sitä luokkaa, että se vaikuttaa koko järjestelmään – myös kuluttajahintoihin ja muiden toimijoiden liittymisiin.
Malttia ja näkemystä päätöksentekoon
Vaikka datakeskukset työllistävät rakennusvaiheessa ja tuovat kunnille verotuloja, Koskelan mukaan valmistumisen jälkeen työllisyysvaikutus on minimaalinen. Samalla keskusten sijoittumista ohjaa liiketaloudellinen logiikka – halpa sähkö ja ennustettava sääntely – mikä voi johtaa siihen, että kansallista sähköinfrastruktuuria rakennetaan ylikansallisten toimijoiden ehdoilla.
– Tällainen kehitys ei palvele suomalaista kokonaisetua eikä huoltovarmuutta. Siksi päätöksenteossa on oltava malttia ja kokonaisnäkemystä, Koskela painotti.
Hän muistutti myös datakeskusten olevan osa kriittistä infrastruktuuria, johon liittyy riskejä, kuten sähkökatkot ja kyberuhat. Näillä voi olla laaja-alaisia vaikutuksia koko yhteiskunnan toimintavarmuuteen.
– Hallituksen esitys on tervetullut ja oikeansuuntainen. Nyt on huolehdittava, että sähköverkkoa kehitetään suomalaisten tarpeista käsin – ei suuryritysten sanelemana, Koskela päätti.
