Euromaista 15 on jo deflaation puolella, Itävallan inflaation ollessa korkein yhdessä prosentissa. Deflaation on ajateltu olevan hyvä asia, koska se johtuu pääosin raakaöljyn halpenemisesta. Se toimii kotitalouksilla ja yrityksillä kuten veronkevennys. Erityisesti talvisaikaan energiaa kuluu lämmitykseen.
Talousjulkaisu Business Insider kertoo, että deflaation seurauksista yhtä ei kuitenkaan tunneta laajalti. Deflaation oloissa rahapolitiikkaa pitäisi keventää. Se on kuitenkin nyt hyvin vaikeaa, koska rahapolitiikka on jo nyt ennätyksellisen löysää. Euroopan keskuspankin keskeisin rahapoliittinen työkalu eli ohjauskorko on jo 0,05 prosentissa.
Reaalikorko, jossa korkotasosta vähennetään inflaatio onkin euroalueella nyt jo 0,65 prosentissa, sillä euroalueen deflaatio on 0,6 prosentissa. Mikäli korkotasoa lasketaan edelleen tulevat vastaan negatiiviset korot. EKP tosin tarjoaa jo keskuspankkitalletuksille -0,2 prosentin korkoa.
Korkotasoa on kuitenkin vaikea laskea mielekkäästi alle nollan. Esimerkiksi talletustileille maksettava negatiivinen korko muuntuisikin käytännössä talletusveroksi. Asiakkailla on kuitenkin tarjolla nollakorkoinen vaihtoehto: rahat voi pakata aina patjan alle.
Yhdysvaltain keskuspankin tilastot kertovat, että keskuspankki on laskenut korkoja keskimäärin 3,9 prosenttiyksiköllä kuuden taantuman aikana vuodesta 1971 alkaen. Huolena onkin, että jos seuraava taantuma iskee nopeasti, ei tällaiseen kevennykseen ole mahdollisuutta.
Rahapolitiikassa pitäisi vaihtaa päämäärää, Business Insider kirjoittaa. Inflaatiolukujen sijaan rahapolitiikalla pitäisi tähdätä nimellisen bruttokansantuotteen kasvuun. Rahapoliittista päämäärää on kuitenkin vaikea vaihtaa – ja se voi tulla hyvin kalliiksi maailmantaloudelle.
