Eduskunnan puolustuskeskustelu lipsahti puolivahingossa ja osin tarkoituksella Naton puolelle eduskunnan käsitellessä puolustusministeriön määrärahoja.

Naton houkutti esiin Nato-myönteinen kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen, joka viittasi usein esitettyyn arvioon, että rahoituksen umpikujan päässä olisi liittoutumisen harkitseminen.

– Nythän olemme voineet seurata Ruotsissa tapahtunutta keskustelua, jossa Ruotsi on selvästi liukunut yhä enemmän Naton suuntaan. Näkeekö ministeri Carl Haglund (r.), että tämän umpikujan päässä voi olla liittoutuminen, varsinkin kun mitään muuta ratkaisua tässä ei näytä olevan, Salolainen kysyi.

Haglundille tämä oli kuin vettä myllyyn. Häntä ennen ehti kuitenkin puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, keskustan Seppo Kääriäinen, joka kysyi:

– Mitkä ovat ne uudet fundamentit, joittenka varassa Suomi sitten puolustustaan hoitaisi, jos resurssit eivät anna varaa jatkaa tällä nykyisellä ajattelutavalla? Edes yleisellä tasolla kertoaa, mikä on tulevaisuus, Kääriäinen manasi.

Haglund: Ruotsin virheistä otettava oppia

Puolustusministeri Carl Haglund vastasi Salolaiselle Ruotsissa käytävän vilkasta Nato-keskustelua, jota käydään osittain Haglundin mielestä siitä syystä, että Ruotsi on antanut oman puolustusratkaisunsa ajautua tilanteeseen, jota ei silloin, kun he lähtivät tekemään muutoksia, oikein mietitty, mihin tämä nyt päätyy.

– Sitten se päättyi tähän, ja nyt he ovat tilanteessa, missä heidän ei minun mielestäni nähtävästi vieläkään tee mieli liittyä Natoon, mutta samalla he kokevat, että oman puolustuskyvyn jälleenrakentaminen on erittäin haasteellista ja vaikeata, ja tästä minun mielestäni on kyllä syytä Suomen ottaa nyt vähän opiksikin, Haglund tasapainoili.

Suhtauduttava avoimesti

Haglund vastasi Kääriäiselle omana näkemyksenään, että jos yhteisesti päätetään, että ei ole varaa panostaa niin paljon kuin puolustusvoimat tarvitsee rahaa, pitää suhtautua avoimesti kaikkiin vaihtoehtoihin, myös Natoon.

– Haluan kummminkin alleviivata sitä, että ei Natoon liittyminen ole mikään säästötapa. Emmehän me säästä rahaa liittymällä Natoon, niin että ei kannata nyt kuvitella, että jokou muut tulee tänne hoitamaan meidän tonttiamme ja me voimme antaa puolustuksen rapautua täysin, koska kuvitellaan, että Nato-jäsenyden myötä ei tarvitse mitään hoitaa itse. Ei se niin mene, Haglund tuumasi korostaen toisaalta, ettei Nato välttämättä kalliiksikaan tule.

Ilkka Kanervan (kok.) kysymästä puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa Haglund uskoi saatavaan enemmänkin tuloksia aikaan niin taloudellisesti kuin puolustuskyvyn vahvistamiseksikin, mutta se edellyttäisi selkeitä poliittisia linjauksia.

– Näinkin voimme edetä, mutta jos haluamme tehdä jotain isoa, niin se vaatisi laajemman tämmöisen Hollanti-Belgia-tyyppisen ratkaisun, missä oikeasti sitoudutaan toisiin, Haglund painotti.

Vasenryhmän Jyrki Yrttiaho muistutti, että Afganistanin kampanja on maksanut 500 miljoonaa euroa tuottamatta vastaavaa hyötyä. Suomi on siellä perinteistään poiketen toisen sotivan osapuolen puolella. Reijo Tossavainen (ps.) viittasi Afganistanin lisäksi myös Somalian rannikon Atalanta-operaatioon.

– Rosvojahti Somalian rannikolla maksoi noin 8 miljoonaa euroa. Tämän maan puolustamisen kannalta hyödyt eivät ol mitenkäåän suhteessa kustannuksiin. Perinteisesti Suomen roolina on ollut turvata rauha eri sotijaosapuolten välissä. Nyt kuitenkinb Suomi on Afganistanissa toisen sotivan osapuolen tukena, Tossavainen moittii ja kertoo operaation syynkin:

– Halutaan olla Nato-myönteisiä, vaikka muodollisesti syyt ovat muualla, Tossavainen pamauttaa.

– Afganistanissa sotiminen maksaa vuosittain yhtä paljon kuin esimerkiksi kahden ison varuskunnan ylläpito Suomessa, Tossavainen muistuttaa.
Juho Eerola (ps.) jatkoi epäilleensä Atalanta-operaatioin vaikuttavuutta jo etukäteen.

– Ja nyt on tullut tuloksiakin eli ei ole tullut tullut tuloksia. Vaikka kerrotaan, että siellä on merirosvous loppunut, niin se on ollut hyvin pitkälti _Kiinan ja Venäjän ansiota, Suomen ansiota ei niinkään, kaksi merirosvoa muistaakseni saatiin kiinni ja sitten vapautettiin.

– Aikooko puolustusvoimat tulevaisuudessa keskittyä maanpuolustukseen ja ottaa viimein minutkin kertausharjoituksiin, kun olen sitä kohta 20 vuotta odottanut, vai jatkaako se edelleen näitä risteilymatkojaan pitkin maailman meriä, Eerola kysyi.
Haglund vastasi olevansa eri mieltä Afganistanin ja Somalian rannikoiden operaatioiden tuloksellisuudesta. On vientivetoisen maan etu, ettei laivoja rosvota merellä.

Ilkka Kanerva (kok.) totesi, että Suomella pitäisi ehdottomasti olla Ruotsin kanssa samantyyppiset puolustuspoliittiset näkemykset, mitä edellytämme EU:n turvalllisuus- ja puolustuspolitiikalta.

Koska kotiutusraha?

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kysyi, aikooko armeija palauttaa 300 markan kotiutusrahan, joka poistettiin vuonna 2003? Hän kertoi yllättyneenä kuulleensa, että armeija opettaa varusmiehille, kuinka armeijan jälkeen haetaan toimeentulotukea.

Ministeri Haglund vastasi että kotiuttamisraha olisi mieluisaa palauttaa, mutta hän epäili sen mahdollisuutta tässä taloustilanteessa.

-Joskin olisi ihan mielenkiintoista laskea, mitä se maksaa toimeentulotuen kautta, Haglund totesi.

Kimmo Kivelä (ps.) puolusti Ruohonen-Lerneriä Sofia Vikmania (kok.) vastaan, joka piti perussuomalaisten esittämää 4,8 miljoonan kotiuttamisrahaa kalliina.

– On se toki järkevämpää kuin antaa koulutusta, miten hakea sosiaaliavustusta kotiuttamisen yhteydessä.

– Mutta vaikka kertausharjoituksien määrää lisätään tuhannella, ollaan edelleen häpeällisen alhaisella tasolla, Kivelä muistutti ja kysyi, onko huomioitu kouluttajien osaamisen ohenemista?

– Jos joskus saadaan resursseja kertauksiin, niin joudutaanko siihen tilanteeseen, että ei ole enää päteviä kouluttaja, vaan pitää kertausharjoitusten uudelleenorganisointi aloittaa kouluttajien kouluttamisesta, Kivelä kysyi.

MPK saa lisää rahaa

Puolustusvaliokunta palautti 200 000 euroa Maanpuolustuskoulutus ry:n vapaaehtoiseen maanpuolustukseen – saman verran, minkä hallitus aikoi siltä riistää. MPK järjestää jatkossa entistäkin enemmän kertausharjoituksia vastaavia ja muita harjoituksia. Viime vuonna MPK järjesti 78 000 koulutusvuorokautta, kolmannes puolustusvoimien reserviläisille tilaamaa kertausharjoituksiin rinnastettavaa sotilaskoulutusta. Tilaisuuksiin osallistui 46 000 henkilöä, joita koulutti noin 2000 vapaaehtoista kouluttajaa.

Valiokunta kehui MPK:ta kustannustehokkaaksi ja toivoi armeijan hyödyntävän sen koulutusta, jotta puolustusvoimauudistuksen jälkeen päästäisiin kattavaan 45 000 reserviläiseen kouluttamiseen vuosittain.

Haglundin mukaan vuonna 2015 päästään armeijan kertauksissa noin 18 000:een eli ennen puolustusuudistusta vallinneeseen tasoon.

Veli-Pekka Leskelä