Eduskunta keskusteli kansalaisaloitteesta: Rattijuoppojen kuvat lehtiin?

Eduskunta ruoti tiistaina pitkään kansalaisaloitetta, jossa esitettiin rattijuopoille nykyistä kovempia rangaistuksia. Aloite pohjautui vakavaan onnettomuuteen, joka johti nuoren ihmisen kuolemaan. Syypäänä oli rattijuoppo.

Kyseessä oli ensimmäinen kansalaisaloite, joka esitti rikoslain muuttamista. Lakivaliokunta kannatti esityksen hylkäämistä, mutta mietintöön lisättiin kuusi lausumaa, joissa esitettiin lukuisia parannuksia nykyiseen lainsäädäntöön. Niihin voidaan palata ensi vaalikaudella.

Luottamus lakiin horjuu

Aloitteen mukaan luottamus lainsäädäntöön horjuu rattijuoppojen liian pienten rangaistusten vuoksi. Valiokunta myönsi, että lainsäädännön pitäisi perustua kansalaisten yleiseen oikeustajuun.

Lausumissa esitettiin seuraavia toimia: pikaista lisäystä alkolukon käyttöön, lain säätämistä niin, että viranomainen voi pysäyttää ajoneuvon, vaikka promilleraja ei ylittyisikään, hallituksen tulisi selvittää normaalin ja törkeän rattijuopumuksen raja tulisi uudelleen, samoin rangaistusasteikko.

Kuolemaan johtaneiden tapausten rangaistukset pitäisi selvittää sekä vähimmäis- ja enimmäisrangaistukset: vähimmäisrangaistuksia pitäisi ehkä nostaa, koska oikeuslaitokset eivät käytä korkeampia rangaistusmahdollisuuksia.

Nuorten rattijuoppojen hoitoonohjausta pitäisi kehittää. Liikenneturvallisuuden parantamisesta pitäisi tehdä kattava selvitys.

Aloite nosti tärkeän
asian keskusteluun

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlund (kok.) piti kansalaisaloitetta merkittävänä ja tavoite torjua rattijuopumuksia on erittäin kannatettava. Aloite nosti tärkeitä kysymyksiä keskusteluun.

Mika Niikko (ps.) kiitti Holmlundia valiokunnan johtamisesta, hän kun siirtyy eduskunnasta uusiin koitoksiin vaalien jälkeen. Lakien valmistelua on harvoin kehuttu viime aikoina. Niikko kaipasi kuitenkin kovempia rangaistuksia.

Niikko kertasi, kuinka mietintö korostaa, että rikosoikeudellisen järjestelmän tulee heijastaa kansalaisten oikeustajua ja että lain pitää olla ihmistä suojeleva.

– Kun me tiedämme, kuinka lieviä rangaistuksia saadaan törkeän rattijuopumuksen ja törkeän kuolemantuottamuksen kohdalla, keskimäärin niissä tuomiot ovat alle 2,5 vuotta vankeutta, ja kun tiedetään, että ensikertalainen istuu siitä alle puolet, niin eihän tämä mitenkään voi olla linjassa. Nyt lakivaliokunnan mietinnön sisältö antaa vain toivomuksia seuraavalla hallituskaudelle ja ministeriölle valmistella sitä, että alarajaa ja rangaistuksissa ruvetaan nostamaan, Niikko moitti.

Hänen mielestään valiokunta olisi ihan hyvin voinut itse määritellä, että alarajaa olisi nostettu jo nyt.

Promillerajaa laskettava

Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) sanoi pohtineensa usein Suomen lieviä rangaistuksia rattijuoppoudesta. Myös päihdehuoltopalvelut ovat heikossa tilanteessa, kun ei ole varaa tehdä maksusitoumuksia.

– Amerikassa rattijuoppojen kuvat laitetaan lehteen. Mielestäni sitä pitäisi puhtia myös Suomessa, koska kuvan laittaminen lehteen olisi julkinen häpeärangaistuksia. Sillä olisi tehokas ennalta ehkäisevä vaikutus, Ruohonen-Lerner uskoi.

Pia Kauma (kok.) nosti esiin Ranskan, jossa kuljettaja saa varsinaisen rattijuopumustuomion lisäksi kymmenen vuoden ajokiellon ja sitten viiden vuoden pituisen lisätuomion, jos uhrin haitta kestää yli kolme kuukautta.

Vesa-Matti Saarakkala (ps.) olisi laskenut alkoholirajan 0,2 promilleen, jolloin se olisi antanut selvän signaalin , että ei pidä ajaa jos ottaa.

– Nyt tämä viesti, pelkään, muodostuu vääräksi, vaikka sitä ei tässä haluttaisikaan, Saarakkala arveli.

Hänen mielestään ensimmäisestä kiinnijäämisestä pitäisi seurata ajokielto ja hoitoonohjaus ja seuraavien jälkeen pakkohoito ja rangaistuksena ehdoton vankeus. Näin esitettiin kansalaisaloitteessakin.

Minimirangaistukset kovemmiksi

Arja Juvonen (ps.) kysyi, olisiko minimirangaistuksen ollakin neljästä kuukaudesta neljään vuoteen.

– Ehkäpä tällaista selvitystyötä nyt sitten on tulossa, kun lausuma neljä edellyttää, että tehdään selvitys ja kiinnitetään huomiota kuolemantapauksiin päätyneiden rattijuopumusten rangaistuskäytäntöön ja vähimmäis- ja enimmäisrangaistuksiin, Juvonen toivoi.

Alkolukkoa ei kaikille

Poliisikansanedustaja Reijo Hongisto (ps.) kannatti alkolukkoa kaikille rattijuopumuksesta tuomituille, mutta ei kaikkiin ajoneuvoihin. Tuntuisi harmilliselta, jos henkilö, joka ei sitä lisävarustetta koskaan tarvitse, joutuisi siitä maksamaan.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi, että hän kannattaa puolestaan alkolukkoa tulevaisuudessa kaikkiin autoihin, nuorten hoitoonohjaamista ja asenteen muuttamista onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Hän muistutti, etteivät mitkään tutkimukset vahvista Suomessa eikä ulkomailla sitä, että rangaistusten koventaminen vähentäisi liikennerikoksiin syyllistymistä. Rangaistusasteikkojen yläpäässä riittää tilaa aina yhdeksään vuoteen, jos tuomitaan törkeästä rattijuopumuksesta, kuoleman tuottamuksesta ja liikenteen vaarantamisesta.

– Mutta jos muista syistä halutaan koventaa rangaistuksia, niin voidaan tehdä, hän sanoi tarkoittaen kansalaisten käsitystä tuomioiden oikeudenmukaisuudesta.

Rangaistus on menettänyt
merkityksensä

Niikko huomautti tällöin, etteivät oikeudet käytä mahdollisuutta tuomita korkeita rangaistuksia ja siksi täytyisi nostaa minimirangaistuksia. Tämä olisi oikein uhrien ja heidän omaistensa näkökulmasta, että vakaviin rikkomuksiin syyllistyneiden saamat tuomiot tuntuisivat oikeudenmukaisilta.

Myös Hongisto painotti oikeudenmukaisuutta. Hän painotti myös rikoksen tekijän näkökulmaa: onko rangaistus kohdallaan silloin, jos nuori ylpeilee oikeustalon edustalla sillä, ettei tunnu missään, kun rangaistukseksi annettiin muutama kuukausi ehdollista vankeutta.

– Jos tuomittu ei miellä saamaansa rangaistusta ja ylpeilee sillä, rangaistus on menettänyt merkityksensä. Rattijuoppous näyttääkin olevan jo kansanhuvia. En voi tällaista hyväksyä, Hongisto pahoitteli.