

MATTI MATIKAINEN
Milla, 17, kuoli rattijuopon uhrina – kummitäti kerää nyt adressia rattijuopumustuomioiden kiristämiseksi: ”Rangaistukset ovat tehottomia”
Läheisensä rattijuopon vuoksi menettänyt sastamalainen Mari Kannisto kerää nimiä vetoomukseen lakimuutoksen tukemiseksi. – Jotta Millan kuolema ei olisi ollut turha ja jotta rattijuopot voitaisiin pysäyttää jo etukäteen, Mari sanoo.
Lauantaina 18. helmikuuta 2017 sastamalaisen Mari Kanniston kotona vietettiin Marin lapsen nimiäisjuhlaa. Paikalla oli myös Marin 17-vuotias kummityttö Milla. Mari ja Milla olivat hyvin läheisiä ja Milla oli jopa auttanut kummitätiään nimiäisjuhlien valmistelussa.
Kun Milla lähti kotiinsa iltapäivällä, Mari ei tiennyt, ettei näkisi kummityttöään enää koskaan. Myöhemmin illalla Millan ja hänen poikaystävänsä elämä päättyy läheisellä maantiellä mopoauton sisällä, kun vastaan tullut tila-auto törmää rajusti nuorten mopoauton keulaan. Molemmat nuoret menehtyvät kolarissa välittömästi.
Tila-auton kuljettaja on noin 30-vuotias mies, jolla on taustallaan aiempia väkivalta- ja päihderikoksia. Kolarihetkellä hän on päästään pökerryksissä alkoholin ja lääkkeiden nauttimisen yhteisvaikutuksesta. Häntä epäillään nyt kahdesta taposta, törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Adressissa jo lähes 38 000 nimeä
Kolme kuukautta myöhemmin Mari kerää nimiä adressiin, joka tukee ja edistää aiemmin eduskunnalle jätettyä kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan muun muassa kovempia tuomioita rattijuopumuksesta. Alkuperäinen kansalaisaloite keräsi yli 62 000 nimeä ja se toimitettiin eduskuntaan jo 2014, mutta sitä ei ehditty tuolloin käsitellä.
Adressissa, jossa on jo lähes 38 000 nimeä, vaaditaan, että nykyinen hallitus käsittelee aloitteesta syntyneet vaatimukset nopealla aikataululla.
– Adressiin tuli kolmen viikon aikana 30 000 nimeä, ja lisää tulee jatkuvasti. Tässä olen huomannut, kuinka tärkeä asia on kansalaisille, Mari sanoo.
Kansalaisaloitteen käsittelyä ei saa pitkittää
Alkuperäisessä kansalaisaloitteessa esitetään myös uusia keinoja rattijuopumuksen rangaistuksien tehosteiksi, kuten rattijuopon ajoneuvon haltuun ottamista riippumatta siitä, kenen ajoneuvo on. Samoin kansalaisaloitteessa esitetään varhaista puuttumista alkoholiongelmaan: ensimmäistä kiinnijäämistä pitäisi seurata ajokielto ja hoitoonohjaus. Seuraavien kiinnijäämisten seurauksena olisi tilanteen mukainen pakkohoito ja rangaistuksena ehdoton vankeus.
– Adressin tarkoitus on kiinnittää päättäjien huomiota siihen, ettei kansalaisaloitteen käsittelyä voi enää pitkittää, koska viivyttely maksaa ihmishenkiä. Rattijuopumuksista saa lukea lehdistä liian usein, Mari sanoo.
Kansalaisvaikuttajaksi surun keskellä
Mari päätti ryhtyä torjumaan rattijuopumuksia kansalaisvaikuttamisen keinoin menetettyään läheisen kummityttönsä.
– Surun keskellä mieliin nousi ajatus, että ryhdymme tekemään tätä työtä. Millan ja hänen poikaystävänsä kuolema ei ollut turha, jos pystymme tällä tavoin edistämään lainsäädännön kiristymistä ja siten etukäteen torjumaan rattijuopumustapauksia. Jokainen säästynyt ihmishenki on tämän arvoista, Mari painottaa.
Rattijuopumuksesta ja sen törkeästä tekomuodosta tuomitaan nykyisin sakkoa ja enintään kaksi vuotta vankeutta. Kuolemantapauksiin johtavissa onnettomuuksissa tekijälle tulee toki myös muita seuraamuksia. Nykyisellä järjestelmällä ei silti ole kyetty vaikuttamaan riittävästi rattijuopumusten määrään, joten tulevaisuudessa tarvittaneen uusia keinoja.
Rattijuopumuksen uusijalta auto pois
Marin mielestä nykyiset rangaistukset ovat tehottomia, koska monesti samat henkilöt syyllistyvät rattijuopumukseen useita kertoja.
– Rangaistuksia täytyy koventaa. Erityisesti törkeän rattijuopumuksen rangaistusasteikkoa on syytä nostaa, koska esimerkiksi kuolemaan johtaneissa tapauksissa tekijä voi tosiasiallisesti päästä vapauteen jo vuoden kuluttua. Voi kysyä, ovatko rangaistusasteikot riittäviä tai käytetäänkö niitä oikeudenmukaisesti. Rangaistusten kiristämisen lisäksi tarvitaan muitakin uudistuksia.
– Rikoksen uusijalta pitäisi aina ottaa pois rikoksentekoväline, eli auto riippumatta siitä, kenen auto on. Tällä olisi varmasti ainakin vaikutusta ihmisten halukkuuteen lainata autoa rattijuopolle. Myös alkolukon käyttöönottamisella olisi varmasti ehkäisevä vaikutus, erityisesti juuri rikoksen uusijoiden kohdalla, Mari uskoo.
Ehkäisevää työtä lisättävä
Rikosten, kuten rattijuopumusten ehkäisemisessä on merkitystä myös viranomaisten informaatio-ohjauksella ja kampanjoinnilla. Erityisesti nuorten henkilöiden ennakkoasenteisiin vaikuttaminen on tehokasta.
Marin mielestä viranomaisilla olisi tässä parannettavaa.
– En ole ainakaan itse viime aikoina huomannut muuta kampanjaa kuin liikenneturvallisuusviraston rattijuopumuksen vastainen mainos televisiossa. Uskoakseni viranomaistaholta saapuva viesti ei riittävästi tavoita ihmisiä.
– Pitäisi tehdä kaikille täysin selväksi, ettei rattijuopumus ole hyväksyttävää. Olisi myös ehkä tuotava julkisuuteen entistä enemmän tietoa rattijuopumuksen tosiasiallisista seurauksista, eli rattijuopumus voi johtaa kuolemaan. Siinä olisi kaikille ajattelemisen aihetta, Mari toteaa.
Rattijuoppo kantakoon vastuunsa
Marin kummitytön Millan tappanut rattijuoppo sai syytteet kahdesta taposta, törkeästä rattijuopumuksesta sekä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Mies oli tekohetkellä 1,4 promillen humalassa.
Mari sanoo, ettei ajattele kyseisestä henkilöstä yhtään mitään.
– Milla on kuollut, eikä sille asialle voi enää mitään. Toivon ainoastaan, että rattijuoppo kantaa loppuelämänsä ajan sisällään vastuuta siitä, mitä hän on tehnyt.
Mari toivoo, että mahdollisimman moni allekirjoittaisi adressin rattijuopumusrangaistusten tiukentamiseksi.
ILKKA JANHUNEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kulmala: Rattijuopon auto valtiolle

Kulmala: Rattijuoppo uusii helposti tekonsa – ”Autojen takavarikointia tehostettava”

Tavio tyrmistyi: Rattijuopumuksesta voi selvitä jatkossa ilman seuraamusta
Viikon suosituimmat

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.















