Eduskunta keskusteli tiistaina rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamisesta. Keskustelun lähtökohtana toimi karkottamisten jouduttamisiin tähdännyt kansalaisaloite, jonka hallintovaliokunta oli kuitenkin todennut löyhemmäksi kuin voimassa oleva lainsäädäntö. Aihe nosti kuitenkin nasevia puheenvuoroja.

Keskustelun avasi tuore hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.). Hän otti ensin osaa Kajaanin Otanmäen väkivallanteossa surmansa saaneen omaisten ja ystävien suruun.

– Tähän alkuun haluan esittää osanottoni viikonloppuna Kajaanissa henkirikoksen uhriksi joutuneen miehen ystäville ja omaisille.

Eerola kuvasi kansalaisaloitteen muotoa näin:

– Aloite esittää karkotusta, jos ulkomaalainen on syyllistynyt rikokseen – vankeusrangaistuksen tuomion pituudesta huolimatta. Voimassa oleva laki on jo tiukempi kuin kansalaisaloitteen tavoite on.

Karkottaa voi ilman vankeustuomiota

Ulkomaalaislain mukaan maasta voidaan karkottaa maassa oleskeluluvalla ollut ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty rangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta.

– Lainsäädäntö ei näin ollen edes edellytä, että henkilö olisi tuomittu vankeusrangaistukseen. Riittää yhdyskuntapalvelurangaistus, valvontarangaistus, kunhan rangaistus on langetettu rikoksesta, jonka maksimirangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta, Eerola muistuttaa.

Toistuvien rikosten kohdalla laki ei edellytä vakavuuden arviointia. Laki antaa näin ollen laajat mahdollisuudet ulkomaalaisen karkottamiseksi. Viime vuosina heitä on karkotettu noin 250 vuodessa ja noin 30 prosentin perusteena on rikos.

– Lainsäädäntö on tiukempi kuin ehdotettu kansalaisaloite. Hallintovaliokunta ei näe perusteltuna karkottamisen vaikeuttamisesta entisestään, Eerola sanoi ja muistutti hallituksen valmistelevan lakiehdotusta törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ja ympäristölle vaarallisten ihmisten maasta poistamisen nopeuttamiseksi. Esitystä odotetaan eduskuntaan viimeistään ensi keväänä.

Veli-Pekka Leskelä