

Eduskunta puhui rikollisen karkottamisesta, Juho Eerola esitti surunvalittelunsa Otanmäen henkirikoksen uhrille
Eduskunta keskusteli tiistaina rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamisesta. Keskustelun lähtökohtana toimi karkottamisten jouduttamisiin tähdännyt kansalaisaloite, jonka hallintovaliokunta oli kuitenkin todennut löyhemmäksi kuin voimassa oleva lainsäädäntö. Aihe nosti kuitenkin nasevia puheenvuoroja.
Keskustelun avasi tuore hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.). Hän otti ensin osaa Kajaanin Otanmäen väkivallanteossa surmansa saaneen omaisten ja ystävien suruun.
– Tähän alkuun haluan esittää osanottoni viikonloppuna Kajaanissa henkirikoksen uhriksi joutuneen miehen ystäville ja omaisille.
Eerola kuvasi kansalaisaloitteen muotoa näin:
– Aloite esittää karkotusta, jos ulkomaalainen on syyllistynyt rikokseen – vankeusrangaistuksen tuomion pituudesta huolimatta. Voimassa oleva laki on jo tiukempi kuin kansalaisaloitteen tavoite on.
Karkottaa voi ilman vankeustuomiota
Ulkomaalaislain mukaan maasta voidaan karkottaa maassa oleskeluluvalla ollut ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta säädetty rangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta.
– Lainsäädäntö ei näin ollen edes edellytä, että henkilö olisi tuomittu vankeusrangaistukseen. Riittää yhdyskuntapalvelurangaistus, valvontarangaistus, kunhan rangaistus on langetettu rikoksesta, jonka maksimirangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta, Eerola muistuttaa.
Toistuvien rikosten kohdalla laki ei edellytä vakavuuden arviointia. Laki antaa näin ollen laajat mahdollisuudet ulkomaalaisen karkottamiseksi. Viime vuosina heitä on karkotettu noin 250 vuodessa ja noin 30 prosentin perusteena on rikos.
– Lainsäädäntö on tiukempi kuin ehdotettu kansalaisaloite. Hallintovaliokunta ei näe perusteltuna karkottamisen vaikeuttamisesta entisestään, Eerola sanoi ja muistutti hallituksen valmistelevan lakiehdotusta törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ja ympäristölle vaarallisten ihmisten maasta poistamisen nopeuttamiseksi. Esitystä odotetaan eduskuntaan viimeistään ensi keväänä.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio nopeuttaisi rikoksiin syyllistyneiden karkottamista poistamalla hallintovalitusoikeuden
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.