Perussuomalaisten, kotkalainen kansanedustaja Juho Eerola on tyytyväinen mies. Useat hänen tavoitteistaan toteutuvat uudessa laissa lapsen huolto- ja tapaamisoikeudesta.

Eerola on tehnyt useita lakialoitteita ja kirjallisia kysymyksiä aiheesta ja hän oli myös tekemässä kirjausta hallitusohjelmaan.

– Vihdoin se palkitaan, vaikka kehityskohteita löytyy myös jatkossa. Nykyinen laki on yli 30 vuotta vanha.

Työkaluja vieraannuttamista ja huoltokiusaamista vastaan

Lapsen oikeuksien komitea on antanut Suomelle useita huomautuksia, joiden mukaan lapsen oikeudet jäävät erotilanteissa vanhempien välisen riitelyn jalkoihin. Lapsen oikeus tavata erityisen läheisiä ihmisiä, kuten isovanhempia paranee.

– Lapsenhuoltolaissa useat tavoitteeni toteutuvat ja vieraannuttamisen ehkäisemiseen saadaan vihdoinkin työkaluja, Eerola sanoo.

Eerolan mukaan tapaamisoikeus voidaan jatkossa vahvistaa tuomioistuimessa. Aiemmin se on ollut mahdollista vain lapsen ja vanhemman välillä, joka on mahdollistanut väärinkäytön ja lapsen vieraannuttamisen toisesta vanhemmasta ja isovanhemmista.

– Myös pitkittyneiden huoltoriitojen ratkaisemiseksi saadaan työkaluja, Eerola mainitsee.

Vieraannuttamisen kriminalisointia on aiemmin vastustettu vetoamalla siihen, ettei vieraannuttamista ole laissa määritelty. Nyt vieraannuttaminen löyhästi määritellään ja siihen liitetään rikosoikeudellisia seuraamuksia, mutta ongelmia esiintyy edelleen.

– Toimintaohjeita vieraannuttamisen tunnistamiseen tarvittaisiin vielä, Eerola jatkaa.

Eerola haluaa, että viranomaisen kouluttaminen, menettelytavat vieraannuttamisen jatkumisen estämiseen ja vieraannutetuille lapsille järjestettävät tukipalvelut ovat jatkossa kehityskohteena.

Lapselle oikeus isään ja äitiin

Eerolan tavoitteena on pitkään ollut turvata lapsen oikeudet molempiin vanhempiin myös avio- tai avoeron jälkeen.

– Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista vuoroasumista, Eerola toteaa.

Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi asuu vuoroviikoin tai muulla järjestelyllä osan aikaa toisen vanhemman osoitteessa. Lainsäädännössä määritelty vuoroasuminen ei vaikuttaisi etuuksiin tai palveluihin, mutta turvaisi lapselle oikeiden isään ja äitiin ja kahteen eri osoitteeseen.

Muutos nykyiseen lainsäädäntöön on selkeä: nyt lapsi voidaan määrätä vain toisen vanhemman luokse. Jatkossa vuoroasuminen tulisi väestörekisteriin ja siitä sovittaisiin kirjallisesti vanhempien kesken ilman tuomioistuimen päätöstä.

Uusi laki suojaa lapsen etua ja helpottaa lapsen lähipiiriä eroprosessin aikana ja sen jälkeen.

Hallitus antaa esityksen lain uudistamisesta ja eduskuntakäsittely jatkuu syksyllä.