Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Kun faktantarkistus muuttui työkaluksi: Yle muokkaa totuutta itselleen sopivaan muotoon

Perussuomalaiset: Perustuslain muutoksille on vahvat turvallisuuspoliittiset perusteet

Osaamistakuu tuo maalaisjärkeä peruskouluun – päättötodistusta ei tule, jos ei osaa lukea, laskea ja kirjoittaa

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari

Reijonen vaatii hyvinvointialueiden luottamustehtävien laittamista leikkuriin: ”Hyvinvointialueiden talous on tiukalla, mutta hallintoon kyllä riittää rahaa”

Huru vaatii ilmastopolitiikkaan järkeä ja tutkimustietoa: ”Suomen on turvattava kilpailukyky ja huoltovarmuus”

Strandman: Nepsy-lapset eivät ole ongelma – oppimistakuu ei saa jäädä sanahelinäksi

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”

Purra: Globaali murros pakottaa vahvistamaan metsäteollisuuden asemaa – valtion roolin on muututtava rahan jakajasta esteiden raivaajaksi

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

lapsen vieraannuttaminen

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellään parhaillaan lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lain tarkoituksena on parantaa lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn.

Lakia korjattaisiin vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten monimuotoistumista perhetilanteissa. Uudistuksen tarkoituksena on myös tehostaa lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuden liittyvien asioiden oikeuskäsittelyä.
Lapselle vain yksi vakituinen asuinpaikka
Kyseessä on lapsen edun parantaminen. Lain mukaan lasta tulee suojella väkivallalta, vaalia hänelle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.
Lakiin kirjataan myös vuoroasuminen, jossa vanhemmat tai tuomioistuin päättäisi, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona. Laki mahdollistaa kuitenkin vain yhden vakituisen asuinpaikan lapselle.
&#8211; Vuoroasuminen on sopimus, jossa vanhemmat sopivat siitä, miten lapsi asuu vanhempien luona. Tässä voi olla kuitenkin tulla haasteita siinä, miten määritellään se, onko kyseessä asuminen vai normaalia laajempikestoinen tapaamisoikeus, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen toteaa.
Elatusavusta usein suurimmat kiistat
Vuoroasumistilanteissa lapsen elatusapumaksuihin voi tulla suuriakin muutoksia. Uuden lain mukaan elatuslakiin esitetään muutosta, jonka perusteella elatusavun maksaminen voidaan määrätä myös sille henkilölle, jonka luona lapsi asuu vakituisesti.
Tällainen tilanne tulee vastaan silloin, kun toisella vanhemmalla on parempi elatuskyky kuin toisella. Nykylain mukaan elatustukea maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu vakituisesti.
&#8211; Tässä tilanteessa voi tulla vastaan ongelmia. Miten elatusavun arviointi tehdään ja millaisten olosuhteiden pohjalta lapsen tarve ja elatusavun määrä määritellään? Oikean elatusavun määritteleminen voi olla vaikeaa ja pahimmillaan luvassa voi olla erimielisiä tilanteita.
&#8211; Rahasta syntyvät erimielisyydet voivat olla hyvinkin haasteellisia. Olisikin erittäin tärkeää, että meillä olisi ajantasaista ohjeistusta ja neuvontaa näissä tilanteissa. Ohjeistus tulisikin päivittää heti, Juvonen vaatii.
Lasta ei saa vieraannuttaa vanhemmasta
Lailla pyritään ehkäisemään myös lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmasta. Lakiin tulee velvollisuus myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Samalla kiellettäisiin vanhemman epäasiallinen vaikuttaminen lapseen.
&#8211; Tapaamisoikeuden turvaamiseksi tuomioistuin voisi asettaa uhkasakon tapaamisoikeutta koskevaan päätökseen. Voimmeko kuitenkaan millään lainsäädännöllä täysin ehkäisemään näitä vieraannuttamistapahtumia? Juvonen kysyy.
&#8211; Miten lakiin olisi mahdollisuus kirjoittaa palanen myös järjen sanaa: älkää hyvät vanhemmat riidelkö lapsistanne, vaan nähkää hänen etunsa. Vieraannuttaminen on vakava asia, joka vaikuttaa lapsen loppuelämään.
Lain toteutumista seurattava
Juvonen muistuttaa, että hyvässäkin lainsäädännössä on usein omat porsaanreikänsä.
&#8211; Tilanne on silloin tietysti kaikkein huonoin, jos laki ei onnistu siihen asetetuissa tavoitteissa. Lain toteutumista on seurattava esimerkiksi riita- ja tuomioistuinkäsittelyjen seurannan kautta. Mikäli lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvät ongelmat eivät vähene, laki ei ole onnistunut.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lausunnon käsittelyssä olevasta lakiesityksestä lakivaliokunnalle, joka on asiasta mietinnön antava valiokunta.

Juvonen: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on haasteellinen toteutettava

Perussuomalaisten, kotkalainen kansanedustaja Juho Eerola on tyytyväinen mies. Useat hänen tavoitteistaan toteutuvat uudessa laissa lapsen huolto- ja tapaamisoikeudesta.
Eerola on tehnyt useita lakialoitteita ja kirjallisia kysymyksiä aiheesta ja hän oli myös tekemässä kirjausta hallitusohjelmaan.
&#8211; Vihdoin se palkitaan, vaikka kehityskohteita löytyy myös jatkossa. Nykyinen laki on yli 30 vuotta vanha.

Työkaluja vieraannuttamista ja huoltokiusaamista vastaan
Lapsen oikeuksien komitea on antanut Suomelle useita huomautuksia, joiden mukaan lapsen oikeudet jäävät erotilanteissa vanhempien välisen riitelyn jalkoihin. Lapsen oikeus tavata erityisen läheisiä ihmisiä, kuten isovanhempia paranee.
&#8211; Lapsenhuoltolaissa useat tavoitteeni toteutuvat ja vieraannuttamisen ehkäisemiseen saadaan vihdoinkin työkaluja, Eerola sanoo.
Eerolan mukaan tapaamisoikeus voidaan jatkossa vahvistaa tuomioistuimessa. Aiemmin se on ollut mahdollista vain lapsen ja vanhemman välillä, joka on mahdollistanut väärinkäytön ja lapsen vieraannuttamisen toisesta vanhemmasta ja isovanhemmista.
&#8211; Myös pitkittyneiden huoltoriitojen ratkaisemiseksi saadaan työkaluja, Eerola mainitsee.
Vieraannuttamisen kriminalisointia on aiemmin vastustettu vetoamalla siihen, ettei vieraannuttamista ole laissa määritelty. Nyt vieraannuttaminen löyhästi määritellään ja siihen liitetään rikosoikeudellisia seuraamuksia, mutta ongelmia esiintyy edelleen.
&#8211; Toimintaohjeita vieraannuttamisen tunnistamiseen tarvittaisiin vielä, Eerola jatkaa.
Eerola haluaa, että viranomaisen kouluttaminen, menettelytavat vieraannuttamisen jatkumisen estämiseen ja vieraannutetuille lapsille järjestettävät tukipalvelut ovat jatkossa kehityskohteena.
Lapselle oikeus isään ja äitiin
Eerolan tavoitteena on pitkään ollut turvata lapsen oikeudet molempiin vanhempiin myös avio- tai avoeron jälkeen.
&#8211; Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista vuoroasumista, Eerola toteaa.
Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi asuu vuoroviikoin tai muulla järjestelyllä osan aikaa toisen vanhemman osoitteessa. Lainsäädännössä määritelty vuoroasuminen ei vaikuttaisi etuuksiin tai palveluihin, mutta turvaisi lapselle oikeiden isään ja äitiin ja kahteen eri osoitteeseen.
Muutos nykyiseen lainsäädäntöön on selkeä: nyt lapsi voidaan määrätä vain toisen vanhemman luokse. Jatkossa vuoroasuminen tulisi väestörekisteriin ja siitä sovittaisiin kirjallisesti vanhempien kesken ilman tuomioistuimen päätöstä.
Uusi laki suojaa lapsen etua ja helpottaa lapsen lähipiiriä eroprosessin aikana ja sen jälkeen.
Hallitus antaa esityksen lain uudistamisesta ja eduskuntakäsittely jatkuu syksyllä.

Eerola: Lapsenhuoltolaissa useat tavoitteet toteutuvat

Kun toinen vanhempi pyrkii vaikeuttamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan manipuloimalla lasta ja estämällä tapaamisia, on kyse vieraannuttamisesta. Taustalla on usein vieraannuttajavanhemman persoonallisuushäiriö, väittää lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen <a href="http://www.duodecimlehti.fi/duo14203?member=v7bQ3QB7Tdaj5zQ75QVXqvc5GD9TtJUK">Duodecim</a>-lehdessä. Siksi uuteen lastenhuoltolakiin olisi lisättävä säännöksiä, joiden perusteella vanhemmat voitaisiin velvoittaa ottamaan hoitoa vastaan, Sinkkonen ehdottaa.

Vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta on lapsen henkisen kehityksen kannalta erittäin haitallista, mutta vieraannuttava vanhempi kärsii itsekin psykiatrisesta häiriöstä. Vieraannuttamisoireyhtymän käsitteen kehitti yhdysvaltalainen lastenpsykiatri Richard Gardner.
Hän päätteli kliiniseen kokemukseensa vedoten, että useat äidit tekevät eron jälkeen lapsen isää koskevia perättömiä ilmoituksia lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja perustelevat siten lapsen ja isän välisen kontaktin katkaisemista. Gardnerin mukaan tällaisia väitteitä esiintyisi jopa 90 prosentissa oikeuteen päätyneistä tapauksista.
Vieraannuttamiskäsitteen arvostelijat kuitenkin pitävät vieraannuttamista pseudotieteenä, jolle ei löydy mitään teoreettista pohjaa ja katsovat, että sen kriteerit on määritelty huonosti. Jos asiantuntija &#8221;uskoo&#8221; vieraannuttamiseen, hän näkee sitä kaikkialla, mutta jos hän arvelee sen olevan humpuukia, hän ei havaitse sitä ollenkaan, Sinkkonen kirjoittaa.
Sinkkosen huomauttaa että joidenkin oikeusoppineiden mukaan on olemassa vaara, että termiä käytetään sellaisissakin tapauksissa, joissa lapsella on perusteltu syy vastustaa toisen vanhemman tapaamisia.
Vieraannuttaminen oireyhtymänä sisältää ajatuksen, jonka mukaan toinen vanhempi vieraannuttaa, ja toinen on sen kohteena. Sinkkosen mukaan asiat ovat harvoin näin yksiselitteisiä. Monet nuoret asettuvat sitä vanhempaa vastaan, jota he pitävät liiton rikkojana ja katkaisevat välit, vaikka heitä ei olisikaan vieraannutettu. Vieraannuttamista voidaan Sinkkosen pitää perheensisäisen sosiaalisen systeemin häiriönä, jota kuvaamaan mikään kliininen diagnoosi ei sovi.
Vaikka tutkimustieto ei vielä riitä vieraannuttamisoireyhtymän käsitteen vahvistamiseen, tiedetään hyvin, että vierannuttamisella on vahingolliset ja kauaskantoiset seuraukset.
Jokainen lapsi toivoo olevansa hyvien vanhempien lapsi, mutta vieraannuttamistilanteessa hän joutuu paitsi torjumaan toisen vanhempansa, myös pitämään tätä halveksittavana ja kelvottomana, Sinkkonen kirjoittaa. Hän &#8221;amputoi&#8221; elämästään kaikki toiseen vanhempaan liittyvät myönteiset muistot ja muun hyvän, jota on tältä saanut. Välit toisiin isovanhempiin ja muuhun torjutun vanhemman sukuun katkeavat, vaikka nämä sukulaiset olisivat olleet lapselle tärkeitä.
Sinkkosen mukaan vieraannutettu lapsi tarvitsee usein yksilöllistä psykoterapiaa. Myös vieraannuttaja tarvitsisi hoitoa.
&#8211; Useimmiten vieraannuttajavanhempi ei näe syytä osallistua mihinkään hoitoon. Yhdysvalloissa on saatu hyviä kokemuksia oikeusistuimen määräämistä perheenyhdistämishoidoista. Ennen niihin osallistumista uudet oikeudenkäynnit eivät ole mahdollisia. Lapsenhuoltolakiin olisikin lisättävä säännöksiä, joiden perusteella vanhemmat voitaisiin velvoittaa ottamaan vastaan ammattiapua, Sinkkonen päättelee.
<h4>Juho Eerola: Pehmeät keinot eivät riitä</h4>
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola teki viime kaudella <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kun-lapsi-ei-saa-tavata-toista-vanhempaansa/">lakialoitteen</a> vieraannuttamisen kriminalisoimiseksi.
Vaikka lakialoite juuttui viime vaalikaudella lakivaliokunnan pöydälle, asialla on ollut vaikutuksia. Aloitteen johdosta oikeusministeriöön on oltu yhteydessä tarkoituksessa, että jo nykylain puitteissa vieraannuttaminen otettaisiin tarkemmin huomioon, jotta lapsen oikeus tavata vanhempaansa toteutuisi konkreettisesti
Eerolan mukaan asia on nyt myös hallitusohjelmassa, mutta ministerit Antti Häkkänen ja Annikka Saarikko ilmoittivat, että vieraannuttamista ei tulla kriminalisoimaan, vaan ongelmaan tullaan puuttumaan &#8221;pehmeämmin&#8221; keinoin.
&#8211; Vaikka pehmeitäkin keinoja tarvitaan, ei patologiseen vieraannuttajaan sellainen tehoa, Eerola pelkää.
&#8211; Patologinen vieraannuttaja jatkaa toimintaansa siihen saakka, kunnes saa tahtonsa läpi. Sellaista ei saa lopetettua muuta kuin rangaistuksen uhalla, ja sillä että lähivanhemmuus siirretään pois vieraannuttajalta, Eerola sanoo.
Vieraannuttajien enemmistö on äitejä.
&#8211; Jos olisi niin päin että suurin osa vieraannuttavista vanhemmista olisi miehiä, olisi vieraannuttaminen tasa-arvon nimissä jo kielletty, Eerola väittää.

Lastenpsykiatri ehdottaa vieraannuttajavanhemmalle velvoitetta ottaa vastaan hoitoa

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kysyy kirjallisessa kysymyksessään, miten viranomaiset on koulutettu tunnistamaan lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ottivat kantaa (HS 18.12.2017) vieraannuttamisen kriminalisointiin ilmaisemalla kirjoituksessaan tukevansa huoltolain uudistamistyöryhmän kantaa olla kriminalisoimatta vieraannuttamista.
Ongelma vieraannuttamisen tunnistamisessa
Ministerit kannattavat lähestymistapaa, joka tukee sovinnollisuutta. Ministerien mukaan vieraannuttamista voidaan estää muilla keinoin. Esimerkkinä muista keinoista työryhmä esittää, että vieraannuttaminen vaikuttaisi kielteisesti tuomioistuimen ratkaisuun huoltajuudesta.
&#8211; Käytännössä tämä keino on ollut käytettävissä jo nykyisenkin lain voimassa ollessa. Ongelma onkin ollut lähinnä vieraannuttamisen tunnistamisessa. Vieraannutettavat vanhemmat hakevat apua lapselleen ennen tuomioistuimeen hakeutumista mm. lastenvalvojilta, lastensuojelusta ja perheneuvolasta, Eerola toteaa.
&#8211; Yksikään näistä instansseista ei kykene auttamaan, ellei vieraannuttaja vapaaehtoisesti ilmoita vieraannuttavansa lasta. Näin ei tietääkseni ole vielä koskaan tapahtunut. Enemmän on esimerkkejä tapauksista, joissa apua hakeva onkin itse päätynyt nk. viranomaisvieraannuttamisen kohteeksi.
Kuitataan helposti huoltoriidaksi
Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tapauksia, joissa viranomainen on selvästi tukenut vieraannuttavaa vanhempaa, käsitellyt asiaa vain toisen vanhemman kertoman mukaan tai antanut tuomion vieraannuttavan vanhemman eduksi, vaikka todisteet selvästi kertovat toisen vanhemman olevan lapsen edunmukaisempi vanhempi.
&#8211; Sosiaaliviranomaisella ei näytä olevan toimivaa ohjetta/käytäntöä vieraannuttamisen tunnistamiseen. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi lastensuojeluilmoitus vieraannuttamisesta kuitataan merkinnällä huoltoriita, ei toimenpiteitä.
&#8211; Tämä johtaa vieraannuttamisen ja huoltokiusaamisen kiihtymiseen, kun vieraannuttavavanhempi huomaa sosiaaliviranomaisen passiivisuuden ja tulkitsee sen hyväksynnäksi. Vieraannutettava vanhempi huomaa todennäköisesti pian olevansa &#8221;persona non grata&#8221; sosiaaliviranomaiselle. Kiusallinen valittaja, jota ei osata auttaa ja jonka toivotaan lopettavan yhteydenotot, Eerola huomauttaa.
Näin käy Eerolan mukaan THL:n lastensuojelun käsikirjan ohjeesta huolimatta: &#8221;Viranomaisella on velvollisuus kehittää sellaisia toimintakäytäntöjä, että kaiken ikäisten lasten mielipiteen kuuleminen on mahdollista. Kaikkien aikuisten, erityisesti lastensuojelussa toimivien, tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsella on mahdollisuus oikeuksiensa käyttämiseen.&#8221;
Kenelle arviointi kuuluu?
Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi kirjalliseen kysymykseen (KK 471/2016) huoltokiusaamisesta ja vieraannuttamisesta: &#8221;Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen saattavat joissakin tilanteissa olla henkistä väkivaltaa siinä merkityksessä kuin edellä on kuvattu. Tämä vaatii kuitenkin tapauskohtaista arviointia, eikä kysymykseen voida ottaa yleistä kantaa.&#8221;
&#8211; Vastaamatta jää, kenelle tuo tapauskohtainen arviointi kuuluu ja mitä pitää tehdä, jotta tuo tapauskohtainen arviointi tehdään. Ministeri viittaa vastauksessaan myös hallituksen lapsi- ja perhepalvelujen kärkihankkeeseen, jonka tavoitteena on, että lapsiperheissä toimittaisiin eron jälkeen aiempaa useammin rakentavasti yhteistyövanhemmuudessa lapsen etua toteuttaen. LAPE- hankkeesta on julkistettu kommentoitavaksi ns. vanhemmuussuunnitelma joka ei ole juridisesti vanhempia sitova sopimus, eikä sinällään auta vieraannuttamiseen. Ei myöskään ole olemassa vieraannuttamista, joka ei olisi henkistä väkivaltaa lasta kohtaa, Eerola muistuttaa.
Lastensuojelulla ei näytä olevan keinoja
Ministeri Rehula vastasi kirjalliseen kysymykseen (KK 283/2017) tuleeko lastensuojelun selvittää, onko kysymyksessä vieraannuttaminen, jos asiasta tehdään lastensuojeluilmoitus. &#8221;Lastensuojeluasia tulee vireille esimerkiksi silloin, kun viranomainen ottaa vastaan lastensuojeluilmoituksen. Asian vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Sosiaalityöntekijä arvioi, onko palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitettävä lastensuojelun tarve. Kun lastensuojeluilmoitus on tehty vieraannuttamisesta, edellyttää palvelutarpeen arviointi tilanteen selvittämistä ja arvioimista. Lastensuojelun tarpeen selvittämisestä tehtävästä yhteenvedosta on käytävä ilmi selvityksen sisältö, käytetyt menetelmät ja tehtyjen havaintojen kuvaus. Siihen on oltava kirjattuna myös lapsen tai nuoren, vanhempien ja työntekijöiden näkemys tilanteesta. Yhteenvedossa sosiaalityöntekijä ottaa kantaa siihen, täyttyvätkö lastensuojelun asiakkuuden kriteerit perustellusti.&#8221;
&#8211; Perhe- ja peruspalveluministeri Rehulan vastauksesta voitaneen päätellä, että vieraannuttamisen tunnistaminen on lastensuojelun tehtävä. Käytännössä käsittely kuitenkin loppuu palvelutarpeen arviointiin tai lastensuojelutarpeen selvitykseen. Nekään harvat vieraannuttamisen kohteena olevat vanhemmat, joiden lapsi päätyy lastensuojelun asiakkaaksi, eivät todennäköisesti saa apua lapselleen. Lastensuojelulla ei näytä olevan keinoja vieraannuttamisen tunnistamiseen, saati siihen puuttumiseen.
&#8211; Jos sosiaaliviranomainen ei tunnista vieraannuttamista, miten tuomioistuimen tuomarilla voi olla valmiuksia vieraannuttamisen tunnistamiseen? Kuitenkin ministerit Häkkänen ja Saarikko toivovat, että uhka huoltajuuden menetyksestä tuomioistuimessa voisi ennalta ehkäistä vieraannuttamista. Tämä voi tapahtua vain ja ainoastaan silloin, kun meillä on toimiva tunnistusjärjestelmä, Eerola toteaa.
Vieraannuttaja manipuloi viranomaisia
Uudistamistyöryhmän mietinnöstä annetuissa vieraannuttamisen kriminalisointia vastustavissa lausunnoissa vedotaan siihen, ettei vieraannuttamista ole määritelty. Lisäksi esitetään, että vieraannuttamissyytöksiä kohdistetaan vanhempaan, joka suojaa lasta fyysiseltä väkivallalta.
&#8211; Vieraannuttaminen voidaan määritellä. Perättömiä syytöksiä tehdään myös fyysisestä väkivallasta. Se on tyypillinen vieraannuttajan työkalu, jolla perustellaan omaa lapsen edun ja sopimusten vastaista toimintaa. Tämän tarkoitus on manipuloida viranomaisia, provosoida toista vanhempaa ja eristää lapsi vieraannuttamisen tukemiseksi, Eerola sanoo.
&#8211; Tapaamisen estäminen toimii usein vieraannuttamista tukevana työkaluna. Tätä ei pidä samaistaa vieraannuttamisen ytimeen, joka on lapseen kohdistuvaa psykologista vaikuttamista, jolla lasta painostetaan luopumaan toisesta vanhemmastaan. Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan jota ei voi puolustaa lapsen edun mukaisena toimintana, jolla lasta suojataan fyysiseltä väkivallalta. Jotta viranomainen pystyisi tekemään lapsen edun mukaisen ratkaisun on vieraannuttaminen ehdottomasti kyettävä tunnistamaan.
Eerola jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, millä tavalla, minkä ja kenen tekemän ohjeen/materiaalin mukaisesti sosiaaliviranomaisia ja tuomareita on koulutettu tunnistamaan vieraannuttaminen ja jos varsinaista ohjetta/materiaalia/koulutusta ei ole olemassa, niin aiotaanko nämä tehdä ja kenen tehtäviin se kuuluu.

Eerola: Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan

lapsen vieraannuttaminen

Juvonen: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on haasteellinen toteutettava

Eerola: Lapsenhuoltolaissa useat tavoitteet toteutuvat

Lastenpsykiatri ehdottaa vieraannuttajavanhemmalle velvoitetta ottaa vastaan hoitoa

Eerola: Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan

Uusimmat

Kun faktantarkistus muuttui työkaluksi: Yle muokkaa totuutta itselleen sopivaan muotoon

Perussuomalaiset: Perustuslain muutoksille on vahvat turvallisuuspoliittiset perusteet

Osaamistakuu tuo maalaisjärkeä peruskouluun – päättötodistusta ei tule, jos ei osaa lukea, laskea ja kirjoittaa

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari

Reijonen vaatii hyvinvointialueiden luottamustehtävien laittamista leikkuriin: ”Hyvinvointialueiden talous on tiukalla, mutta hallintoon kyllä riittää rahaa”

Huru vaatii ilmastopolitiikkaan järkeä ja tutkimustietoa: ”Suomen on turvattava kilpailukyky ja huoltovarmuus”

Strandman: Nepsy-lapset eivät ole ongelma – oppimistakuu ei saa jäädä sanahelinäksi

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”

Purra: Globaali murros pakottaa vahvistamaan metsäteollisuuden asemaa – valtion roolin on muututtava rahan jakajasta esteiden raivaajaksi

Viikon suosituimmat

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Kun faktantarkistus muuttui työkaluksi: Yle muokkaa totuutta itselleen sopivaan muotoon

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026