Hallitusneuvottelujen maahanmuuttoryhmän vetäjä, perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola ei kannata EU:n kaavailemaa pakolaisten kiintiöjärjestelmää, jossa Välimeren yli Eurooppaan tulevat pakolaiset jaettaisiin tasaisemmin jäsenmaiden kesken.
– Välimeren kautta tulevilla ihmisillä ei ole pakolaisstatusta vaan he ovat laittomia maahantulijoita. Heistä vastaa se valtio, johon nämä ihmiset tulevat. Suomi kantaa oman vastuunsa pakolaisista, ja meillä on käytössä kiintiöpakolaisjärjestelmä, Eerola sanoo.
Maahanmuutto hallitusneuvotteluissa
Eerolan mukaan hallitusneuvotteluihin liittyvä maahanmuuttoasioiden valmistelu on edennyt rakentavassa hengessä keskustan ja kokoomuksen kanssa.
– Valmistelemme kolmen puolueen kesken yhdessä tulevan hallituksen yhteistä näkemystä, joka on erilainen kuin SDP:n, vihreiden, kristillisdemokraattien, RKP:n ja vasemmistoliiton näkemys, Eerola toteaa.
Tulevan hallituksen maahanmuuttoasioiden valmistelu jatkuu Eerolan johdolla tänään.
20 000 pakolaisen järjestelmä
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ehdottamassa 20 000 vuotuisen kiintiöpakolaisen järjestelmää. Siinä pakolaiset jaettaisiin EU:n jäsenmaiden kesken maiden väkilukuun, bruttokansantuotteeseen, työttömyyteen ja jäsenmaiden ennestään ottamien pakolaisten määrään perustuen.
Perussuomalaiset vastustavat EU:n taakanjakomekanismia, koska se olisi Suomen kansallista etua vastaan. Taakanjako lisäisi Suomeen tulevien ei-työperäisten ihmisten määrää ja heikentäisi Suomen omia mahdollisuuksia vaikuttaa kuka maahan muuttaa.
Siirtolaispaine kasvaa
Afrikan väkiluvun ennustetaan nousevan tällä vuosisadalla neljään miljardiin. Väestöräjähdys ylläpitää ja pahentaa köyhyyttä. Perussuomalaisten mielestä Afrikasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan kohdistuva massiivinen siirtolaisuus on väärä tapa reagoida elintasokuilun synnyttämään siirtolaispaineeseen.
Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa vaaditaan, että EU:n pitää puuttua siirtolaisvirtaan edistämällä taloudellista toimeliaisuutta, hyvää hallintoa sekä tyttöjen ja naisten asemaa Afrikassa.
Lisäksi ohjelma painottaa tulosvastuullista ja tiukasti ehdollista kehitysapua. Siinä sotia ja kriisejä pakenevat ihmiset tulee asuttaa ensisijaisesti kriisialueiden läheisyyteen. Lähtökohtana pitää olla, että ihmiset palaavat koteihinsa heti kun olosuhteet sen sallivat.
Nettokustannukset nousisivat rajusti
Maahanmuuton nettovaikutuksia Suomen Perusta -ajatuspajalle laskenut Samuli Salminen arvioi pakolaisten aiheuttamia julkisen talouden nettokustannuksia, jotka nousevat rajusti, jos komission ehdotus menee läpi.
– Esimerkiksi kustakin Suomessa asuvasta tuhannesta työikäisestä Somaliassa syntyneestä maahanmuuttajasta on aiheutunut vuosittain noin 13 000 000 euron nettokustannukset Suomen julkiselle taloudelle, Salminen selvittää.
700 miljoonaa euroa vuodessa
Salminen tutkii parhaillaan maahanmuuton vaikutuksia kokonaisten elinkaarien yli.
– Tutkimuksen jo julkaistun ensimmäisen osan mukaan negatiiviset vaikutukset säilyvät pitkällä aikavälillä Somaliassa ja Irakissa syntyneillä. Tulokset kokonaisten elinkaarien yli tulevat tuonnempana, mutta jo nyt uskallan ennakoida hyvin negatiivisia tuloksia näitä maita koskien, Salminen arvioi.
Suomen Perusta -ajatuspajan ennen eduskuntavaaleja julkistaman selvityksen mukaan työikäisten 20-62-vuotiaiden maahanmuuttajien nettokustannukset ovat vuodessa 700 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa on eritelty 10 maata, joista tulee eniten maahanmuuttajia Suomeen.
Somalimuuttaja maksaa eniten
Eniten kuluja syntyy Somaliasta ja Irakista tulevasta maahanmuutosta. Somalimuuttajat tuovat yli 13 000 euron nettokulut henkilöä kohden, mutta Saksasta tullut yksi maahanmuuttaja tuo vuodessa yli 2 000 euron nettohyödyn.
Laskelmissa on huomioitu mm. verotuksen, tulonsiirtojen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä rikollisuuden suorat vaikutukset. Luvut koskevat vuosia 1995–2011.
MIKA RINNE