KOLUMNI Eläinten joulu on hyvin erilainen riippuen siitä, mihin maapallon kolkkaan ne ovat sattuneet syntymään. Erot eläinten kohtelussa EU-maidenkin välillä ovat ällistyttävän suuret.

Suomessa metsästyskoirista pidetään hyvää huolta. Tärkeän kumppanin omistaja on kiinnostunut uskollisen ystävänsä hyvinvoinnista. Jouluna saattaa metsästyskaverin kupista löytyä tavallista maukkaampia herkkuja ja kuka tietää, vaikka joulupukkikin olisi karvaista ystävää muistanut omalla paketilla. Näin Suomessa. Espanjassa on toisin.

Ylekin on uutisoinut espanjalaisten metsästyskoirien, galgojen ja podencojen, tylyistä kohtaloista. Näiden koirien elämän tarkoitus on metsästää vuosi tai pari ja kuolla ihmisen toimesta. Koirien kuolema on usein kaikkea muuta kuin ruusuinen. Kyse ei ole myöskään yksittäistapauksista vaan galgoja ja podencoja tapetaan joidenkin arvioiden mukaan vuodessa jopa 100 000.

Galgoista eli espanjanvinttikoirista sanotaan etteivät ne ole edes luodin arvoisia. Osalla galgueroista eli metsästäjistä on uskomus, että mitä enemmän vanha koira kärsii kuollessaan, sitä parempaa metsästysonnea on luvassa seuraavalla metsästyskaudella.

Tämän sairaan uskomuksen seurauksena koiria tapetaan polttamalla, hakkaamalla, kivittämällä, myrkyttämällä, auton perässä vetämällä ja hirttämällä. Jos galgo ei ole tehokas metsästämään, on se häpeäksi omistajalleen mistä seurauksena voi olla eläimen kaltoinkohtelu.

Ylen (3.7.2017) julkaistussa kirjoituksessa kuvaillaan pianonsoittajana tunnettua tapaa riistää koiralta henki seuraavalla tavalla: ”Yksi tunnetuimmista tappotavoista on pianonsoittaja. Jos galgo on juossut hyvin, se hirtetään korkealle. Vastaavasti huonosti juossut koira hirtetään alemmas niin, että sen takajalat juuri ja juuri koskettavat maata. Puusta roikkuvan koiran varpaat juuri ja juuri yltävät maan pinnalle. Ohut lanka painuu hiljalleen syvemmälle ja syvemmälle galgon pitkään ja jäntevään kaulaan. Suunniltaan oleva koira tekee etujaloillaan pianonsoittoa muistuttavia liikkeitä. Kun koira ei enää jaksa olla piipillään se kuristuu.”

Tämä vetää aivan sanattomaksi. Tähän kohtaloon verrattuna tuntuu, että hylätyt koirat ovat onnekkaita mikä sekin on hirvittävän väärin. Osa näistä eläinsuojelujärjestöjen pelastamista galgoista pääsee lopulta viettämään joulua Suomessa. Valitettavan monen eläinparan kohtalo on toisenlainen.

Miten EU:n jäsenvaltiossa voi vielä vuonna 2018 tapahtua tällaisia eläimiin kohdistuvia julmuuksia näin suuressa mittakaavassa? Galgueroina on myös poliitikkoja ja viranomaisia, mikä voi osaltaan jarruttaa ongelmiin puuttumista. Toivon, että EU terästäytyy taistelussa eläinten oikeuksien puolesta.

Jos ei espanjalaisten karvakuonojen kohtelu vielä herätä, niin luulisi, että viimeistään järjestäytyneen rikollisuuden suosima miljardiluokan pentutehtailu saisi Euroopan komission tosissaan havahtumaan taisteluun eläinten hyvinvoinnin eteen.

Hyvää ja ennen kaikkea rauhallista joulua kaikille!

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps.)