

LEHTIKUVA
Elomaa: Hallitus sanoo yhtä ja tekee toista koulutuspolitiikassa
Hallituksen historiallisen suuret leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta heikentävät Suomen menestymismahdollisuuksia. Näin sanoi sivistysvaliokunnan perussuomalainen jäsen Ritva ”Kike” Elomaa eduskunnan välikysymyskeskustelun ryhmäpuheenvuorossa keskiviikkona.
Elomaa korosti, kuinka niin Jyrki Kataisen (kok.) kuin Alexander Stubbin (kok.) hallitusohjelmat pitävät osaamista Suomen keskeisenä menestystekijänä.
– Tästä huolimatta Kataisen ja Stubbin hallituskautta leimaavat historiallisen suuret leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Niin suuret, ettei vastaavia leikkauksia ole tehty yhdenkään muun hallituksen toimesta, Elomaa moitti.
Elomaa muistutti, että Suomen koulutuksen vahvuudet ja etulyöntiasema ovat heikentyneet oleellisesti. Myös koulutuksen tasa-arvo heikkenee.
– Kansalaisten osaamisen taso on laskenut ja jopa jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja taitotason lasku olisivat edellyttäneet teiltä panostusta koulutukseen. Teitte kuitenkin omat ratkaisunne. Leikkasitte koulutuksesta ja siten heikensitte maamme menestymismahdollisuuksia entisestään, Elomaa sivalsi.
Likainen työ
tehdään kulisseissa
Elomaa totesi, että hallitus ei toki laita lappua lukioiden luukulle, mutta kertomatta on jäänyt, että opetuksen järjestämislupia vähentämällä avautuu mahdollisuus koulujen sulkemiseen.
– Likainen työ toteutetaan kulisseissa. Samaa taktiikkaa käytettiin päivystävien sairaaloiden suhteen. Nyt väitetään, että kouluja ei lakkauteta, mutta samaan aikaan aiotaan tiukentaa kriteereitä, joilla järjestämisluvan saa. Kuinka moni uskoo, että tämä ei johda koulujen lakkauttamiseen? Yleinen mielipide ja todellinen pelko on, että niin käy, Elomaa varoitti.
Elomaan mukaan hallitus sanoo yhtä ja tekee toista. ”Koulutus on tärkeää”, mutta samaan aikaan ajetaan sitä surutta alas. Väitetään, että kouluja ei lakkauteta, mutta samaan aikaan sitä valmistellaan kulisseissa.
– Sanat ja teot eivät kohtaa. Jos paikkakunnilta viedään koulut, käy asuminen hankalaksi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.