

LEHTIKUVA
Elomaa kansalaisaloitteen kuulemisesta: Pakkoruotsin kustannukset jäivät epäselviksi
Aloite vapaaehtoisesta kielilaista on edennyt sivistysvaliokunnan käsittelyyn. Jatkon kannalta merkittävin kysymys on, paljonko vaaditaan siihen, että kansalaisaloite todella johtaisi asioiden muuttumiseen.
– Kun kansalaiset ovat nähneet nimien keräämisessä suuren vaivan, he toivovat, että aloite johtaisi myös kehitykseen lain muutosten muodossa. Nyt ei ole vielä riittävää ohjeistusta eikä käytäntöä siitä, koska tämä raja ylittyy, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa tietää.
Avoinna on, ylittyykö kynnys nytkään, vaikka Vapaa Kielivalinta ry keräsi aloitteeseen peräti 62 000 nimeä.
Kattava kuulemiskierros
Vähäpätöiseksi katsottu aloite voitaisiin käsitellä hyvinkin heiveröisesti, mutta Elomaa tietää jo tässä vaiheessa, ettei kielialoitteen käsittely jää aivan tyngäksi.
– Kuulemiskierros on kattava ja asiantuntijoiden joukko suuri. Kierros jatkuu vielä pitkään, joten lyhyttä käsittelyä ei tule missään tapauksessa. Mutta riittääkö tämäkään nykykäytännön muuttamiseen, sitä ei tiedetä.
Vaaditaanko aloitteelta
valmista lakitekstiä?
Vastaavaa kynnystä on mietitty ennenkin, viimeksi tekijänoikeusasetuksen kohdalla. Kannatuksen ohella toinen kysymys on, kaatuvatko aloitteet muotoseikkoihin.
– Vaaditaanko aloitteen tekijöiltä valmista lakitekstiä vai voiko valiokunta viimeistellä sen muodon sellaiseksi, että se kelpaa? Elomaa kysyy.
Näitä kysymyksiä ja linjanvetoja mietitään valiokunnassa. Käsittely on vielä alkuvaiheessa, joten sen sisällöstä ja aikataulusta ei ole vielä tietoa, eikä siitä kovin tarkkaa tietoa saisi muutenkaan, koska valiokuntien työ käydään julkisuudelta suojassa.
Esitys ei sinänsä ole
ruotsin kieltä vastaan
Elomaa korostaa, ettei kielialoitetta ole sinänsä tehty ruotsin kieltä vastaan.
– Minäkin olen opetellut ruotsia kahdeksan vuotta ja tiedän, kuinka tärkeää se on. Mutta ruotsin pakollisuus tuntuu monesta kansalaisesta karvaalta, varsinkin poikien niskakarvat se nostaa pystyyn.
Elomaa arvelee, että ehkä vapaaehtoisuus voisi vähentää ruotsin kielen vastenmielisyyttä jopa pojillakin. Samalla se lisäisi mahdollisuuksia opiskella muitakin kieliä kuin ruotsia.
Avoin kuuleminen olisi
saanut olla pidempikin
Kielialoitteesta käytiin tiistaina eduskunnassa yleisölle avoin kuuleminen, jossa lausunnonantajat kertoivat näkökantansa valiokunnalle, joka sai esittää vastakysymyksiä.
– Kysymyksiä olisi saanut esittää enemmänkin ja kuuleminen kestää pidempään. Esimerkiksi kysymykseen ruotsin kielen kustannuksista en saanut minkäänlaista vastausta. Ehkä jotakin olisi voinut sanoa, samoin kysymykseen siitä, rikkovatko ruotsinkielisten opiskelukiintiöt perustuslakia, Elomaa toivoo.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Yritetäänkö ruotsin kieltä koskeva kansalaisaloite haudata valiokuntaan?” – asia Raija Vahasalon käsissä
Viikon suosituimmat

Ovatko suomalaiset masokisteja vai tyhmiä? – Vahtera: ”Suomalaiset ovat tyhmiä potenssiin ääretön”
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.

Vigelius ihmettelee hyvinvointialueiden tukia: 500 euroa romanihameisiin – muut tuensaajat eivät saa vastaavaa vaatetustukea
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.

Tuhannet muslimit rukoilivat Lontoon keskustassa – Farage: ”Britit eivät aio sietää tätä enää”
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.

SDP:n entinen puoluesihteeri jakaa tunnustusta Purralle: ”Kovat ajat tuottavat joskus hyviä valtiovarainministereitä”
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.

Saksassa kansalaiset ilmiantavat toisiaan rasismista, syrjinnästä ja oikeistolaisista satoihin ilmiantokeskuksiin
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.

Suomen Akatemia heitti tieteelliset perustelut roskiin ja torppasi rahoituksen wokeperustein – maahanmuuttajanuorten tutkiminen voisi olla ”stigmatisoivaa”
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Ruotsin maaperä sitoo kolme kertaa enemmän hiiltä kuin Suomen – tutkijat ihmettelevät eroa
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.

Antikainen: Tanskan malli Suomeen – rikolliset ulkomaalaiset automaattisesti ulos
Tanskan hallitus on päättänyt kiristää lainsäädäntöään siten, että vakavista rikoksista vähintään vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset määrätään automaattisesti karkotettaviksi riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet maassa.

Ensimmäiset Helsingin perussuomalaiset eduskuntavaaliehdokkaat julki – ehdolla kaksi ministeriä
Molemmat perussuomalaisten helsinkiläiset ministerit Wille Rydman ja Mari Rantanen ovat ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää












