

LEHTIKUVA
Elomaa: Paikallisella sopimisella joustoa ja työpaikkoja
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa kiittelee EK:n halukkuutta jatkaa yhteiskuntasopimusneuvotteluja.
– Työntekijäjärjestöt ovat nyt SAK:ta myöten kertoneet olevansa valmiita jatkamaan neuvotteluja, ja hallitus ottaa varmasti mielellään vastaan kaikki kilpailukykyämme parantavat ratkaisuehdotukset, Elomaa toteaa.
Paikallista sopimista kaivattu työmarkkinoilla
Elomaan mukaan yhteiskuntasopimuksen lisäksi olisi keskeistä saada ratkaisu myös paikallisesta sopimisesta mahdollisimman pian, sillä sopimisen lisäämistä suunnittelevan työryhmän määräaika päättyy jo maaliskuun puolivälissä.
– Ratkaisuun pääseminen saattaisi helpottaa myös työmarkkinoiden muiden ongelmakohtien ratkaisua ja tarjota yhteiskuntasopimukselle näin paremmat onnistumisen mahdollisuudet, Elomaa uskoo.
– Paikallinen sopiminen tarjoaa lisäksi juuri sitä, mitä työmarkkinoilla on kaivattu: joustoa yrityksen kantokyvyn mukaan. Kysymys ei välttämättä ole rahasta, vaan asioiden sujuvammasta hoitamisesta. Ratkaisu hyödyttäisi niin duunaria kuin työnantajaa. Sanelusopimuksia työnantajan puolelta ei saa tulla.
Ruotsista rohkaiseva esimerkki
Elomaan mielestä tämän varmistaa osaltaan jo se, että työntekijöiden puolelta sopimuksista pitävät huolta luottamusmiehet, jotka ovat tähänkin asti toimineet työehtojen vartijoina työpaikoilla.
– Työnantaja- ja palkansaajaliittojen tulee myös kunnioittaa paikallisia sopimuksia, eikä puuttua liian herkästi yksittäisten yritysten sopimuksiin.
– Syksyllä valmistunut Harri Hietalan esitys paikallisesta sopimisesta luo hyvän pohjan. Toteutuessaan se samanaikaisesti vahvistaisi sekä yleissitovuutta että sopimusjärjestelmää. Näin luotaisiin järjestelmä, jolla voidaan lisätä luottamusta yrityksissä. Rohkaiseva esimerkki löytyy Ruotsista, missä paikallisen sopimisen lisääminen ei ole heikentänyt ruotsalaisten työehtojen kattavuutta, eikä kasvattanut tuloeroja, Elomaa evästää.
Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja
Elomaa painottaa, että pk-yritysten näkökulmasta paikallinen sopiminen tarjoaisi aidon mahdollisuuden lisäväen palkkaamiseen.
– Pienyrittäjälle henkilön palkkaaminen on nykyisessä järjestelmässä aina iso riski, aivan kuten pätkätyöt ovat taloudellinen riski työntekijälle. Pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden edut ovat usein yhteneväisiä, joten sopiminen olisi useimmiten mutkatonta, Elomaa uskoo.
– Suomen yrittäjien mukaan on mahdollista, että paikallinen sopiminen aikaansaa jopa 60 000-65 000 työpaikkaa lähivuosina. Jos päästään edes lähelle näitä lukuja, olisi se merkittävä parannus nykyiseen työllisyystilanteeseen.
Naiset kärsijöinä nykytilanteessa
Elomaan mielestä paikallinen sopiminen tarjoaisi myös mahdollisuuksia parantaa pienipalkkaisten naisvaltaisten alojen työehtoja.
– Juuri nämä naiset ovat todellisia kärsijöitä nykyisessä työmarkkinatilanteessa.
– Suomella on edelleen hyvät mahdollisuudet nousta kilpailukykyisten ja innovatiivisten talouksien kärkeen. Sen eteen on tehtävä yhdessä töitä. Yhteisistä pelisäännöistä sopiminen olisi erinomainen alku.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-ministerit: Vinjettimaksu ulkomaisille kuljetusyrittäjille

Soini: ”Emme hyväksy matalapalkka-alennusta”

Soini: suomalaisten työehtoja ei saa polkea

Suomen Perusta: ”Halpatyövoima” tulee kalliiksi

Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta käynnistyivät – ”Vielä ei ole liian myöhäistä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.