LEHTIKUVA/KIMMO MÄNTYLÄ
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaa jätti maaliskuussa 2013 ensimmäisen kerran lakialoitteen verkkopankkitunnusten myöntämisestä myös niille kansalaisille, joilla on maksuhäiriömerkintä. Tämän jälkeen Elomaa on laatinut kaksi kirjallista kysymystä, joissa käsitellään sähköistä tunnistautumista peruspalvelujen ja kansalaisoikeuksien näkökulmista sekä sähköisen tunnistautumisen maksullisuutta.
Nyt Elomaa jätti toisen lakialoitteensa aiheeseen liittyen. Aloitteen perusajatus on sama kuin vuoden 2013 lakialoitteessa eli maksuhäiriömerkintä ei saisi olla este verkkopankkitunnusten myöntämiselle.
– Verkkopankkipalveluita tarvitaan nykyisin lukuisten eri palvelujen ja verkkokauppojen käyttöön. Verkkopankkitunnusten merkityksen voidaan yleisesti todeta kasvaneen tuntuvasti 2000-luvulla. On väärin, ettei maksuhäiriömerkinnän omaava henkilö voi käyttää kätevästi kotikoneella verkkopankkipalveluita edes perustoimintoihin, kuten esimerkiksi laskujen maksuun, Elomaa painottaa.
– Verkkopankkipalvelun ja sähköisen tunnistautumisen merkitys korostuu erityisesti pankki- ja virastoverkoston harventuessa kun fyysisen asioinnin mahdollisuudet heikkenevät. Lisäksi pankin kassalla asiointi on nykyisin todella kallista lystiä.
Kyse ei ole luotonannosta
Elomaa on huolissaan myös liikuntarajoitteisten kansalaisten asemasta, joka heikkenee palveluiden valuessa yhä kauemmaksi kotipaikasta.
– Pankkiala ei tällä hetkellä katso verkkopankkipalvelun kuuluvan kaikille tarjottaviin peruspankkipalveluihin. Tähän on korkea aika tulla muutos. Pankin näkökulmasta verkkopankkipalvelujen myöntäminen maksuhäiriömerkinnän omaaville henkilöille ei sisällä merkittävää riskiä, koska kyse ei ole luotonannosta, Elomaa muistuttaa.
– Verkkopankkitunnistautuminen ei ole toki ainoa olemassa oleva sähköisen tunnistautumisen väline. Tällä hetkellä julkishallinnon palveluihin voi tunnistautua verkkopankkitunnusten lisäksi kansalaisvarmenteella (HST-kortti) ja mobiilivarmenteella. Mobiilivarmenteen kohdalla saatavuus on kiinni teleoperaattoreista, jotka voivat pankkien tavoin esimerkiksi liiketoiminta- tai asiakkuussuhdeperustein päättää keille ne tarjoavat palveluitaan. HST-kortin varjopuolena on puolestaan sen maksullisuus ja myös järjestelmän toimivuus on saanut osakseen kritiikkiä.
Koskettaa yli 360 000 suomalaista
Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet viime vuosina hälyttävää vauhtia ja Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan maksuhäiriörekisterissä on jo yli 360 000 suomalaista.
– Kyseessä on mittava ongelma, joka koskettaa laajaa ihmisjoukkoa. Maksuhäiriömerkintä tekee tällä hetkellä ihmisen elämästä todella vaikeaa. Verkkopankkitunnusten lisäksi myös kotivakuutuksen saaminen saattaa vaikeutua merkittävästi maksuhäiriön seurauksena ja tätä kautta asunnon vuokraaminen hankaloituu, Elomaa tietää.
Elomaan mielestään nykyinen lainsäädäntö kohtelee maksuhäiriömerkinnän omaavia henkilöitä liian kovalla kädellä ja toivoo lainsäädännön muuttuvan tältä osin inhimillisempään suuntaan.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Toimeentulotuen kokonaisuudistus on menossa lausunnoille. Kyse on uudistuksesta, jota valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä on ajanut jo pitkään. - Olen kantanut pitkään huolta vain toimeentulotuen varaan jättäytyneistä, joita Suomessa on paljon. Vihdoin aiheeseen saadaan muutos ja heidät saadaan palveluiden ja työnhaun piiriin, Maanselkä iloitsee.
Yhdysvaltain hallitus on alkanut ottaa vastaan Etelä-Afrikasta valkoisia buureja pakolaisina. Trumpin mukaan Etelä-Afrikassa on meneillään kansanmurha, josta media vaikenee. Episkopaalinen kirkko kieltäytyy auttamasta valkoisia pakolaisia edes rahasta. Monet toimittajat ja mielipidevaikuttajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että nyt on Afrikasta otettu vastaan aivan väärän värisiä pakolaisia.
Puhemies Jussi Halla-aho painotti EU-puhemiesten konferenssissa, että Euroopan on vahvistettava kykyään huolehtia itsestään ja selviytyä kriiseistä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew julkaisi lauantaina Facebookissa kirjoituksen, joka sai oikeusministeri Anders Adlercreutzin (r.) näkemään punaista. Edustaja Garedewin mukaan suomalaisten tulee tietää, millaista toimintaa islamilaisen lain eli šarian tulkinnat voivat sallia. Hän mainitsi esimerkkinä naisten ja tyttöjen heikommat oikeudet sekä kunniaväkivallan. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila toivottaa tervetulleeksi näistä asioista keskustelun Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa.
Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen Pudasjärvelle on loppunut tämän vuoden alusta. Perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsen Sirkka Pankinaho kertoo, että kaupungin päätöksen taustalla vaikuttivat vahvasti taloudelliset syyt sekä etenkin vuoden alussa voimaan tulleet kotoutumislain muutokset, joilla kotoutumiseen liittyviä valtion korvauksia kunnille vähennetään.
Sisäministeri Mari Rantanen ihmettelee somekirjoittelua, jonka mukaan perussuomalaisten linja on väärä. - Kun luen puolueohjelmiamme, on hallitusohjelma varsin hyvin linjassa. Me ajamme Suomea, jossa työ ja yrittäjyys on hyvinvoinnin perusta. Sosiaaliturva on tukiverkko heikoimmille. Siis niille, jotka eivät ole työikäisiä tai työkykyisiä.
Amerikkalainen arvostettu talousmedia suitsuttaa surutta Suomen hallituksen talouspäätöksiä ja toteaa ”linjan olevan oikea”. Wall Street Journal tiivistää arvionsa toteamalla, että Suomi ”näyttää nyt muille mallia”. Jospa maamme valtamediakin perehtyisi edes ajoittain ulkomaiseen uutistarjontaan oman agendansa ajamisen sijasta.
Jalkapallo-ottelu päättyi FC Bryggen kannattajien aloittamiin väkivaltaisuuksiin Brysselissä. Kannattajat hyökkäsivät pääasiassa maahanmuuttajien asuttamaan Molenbeekin kaupunginosaan ja saivat vastaansa luoteja. Paikallisen pormestarin mukaan Bryggen kannattajat ”vihaavat Brysseliä, koska se on monikulttuurinen kaupunki”.
Iltalehti kirjoittaa hallituksen esittämistä kiristyksistä laittomasti maassa oleskelevien eli ”paperittomien” terveyspalveluihin uutisessaan, jonka se on otsikoinut provosoivasti "Tuhansien pääsy terveydenhoitoon kiristyy". Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra tarkentaa viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan klikinsäästäjässä kiristysten kohdistuvan nimenomaan laittomasti Suomessa oleskelevien terveyspalveluihin.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho pitää tärkeänä, että parlamentaarisessa diplomatiassa keskustellaan myös muiden kuin samanmielisten kanssa. Halla-aho puhui kansanedustajien roolista Suomen ulkopolitiikan tukena eduskunnan kansainvälisten asioiden foorumin kokouksessa keskiviikkona.
