LEHTIKUVA
Hallitus esittää muutoksia edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskevaan lainsäädäntöön, jotta järjestelmä vastaisi paremmin käytännön tarpeisiin. Tarkoituksena on helpottaa edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutetun tehtävän hoitamista sekä vähentää holhousviranomaisen työmäärää.
Lakia ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että jatkossa edunvalvontavaltuutettu voisi tehdä valtuuttajan kiinteistöön liittyviä oikeustoimia, ellei valtuuttaja ole tätä erikseen rajoittanut. Nykyisin valtuutettu voi myydä tai vuokrata kiinteistön vain, jos siitä on nimenomaisesti säädetty valtakirjassa. Uutta sääntelyä sovellettaisiin vain lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuihin edunvalvontavaltuutuksiin.
Holhoustoimilakiin ehdotetaan myös muutoksia. Edunvalvojan lupaa edellyttävät oikeustoimet määriteltäisiin nykyistä selkeämmin, ja tarpeettomiksi katsotuista lupavaatimuksista luovuttaisiin. Lisäksi alaikäisten edunvalvonnan varallisuusrajaa esitetään nostettavaksi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Korotus perustuu rahanarvonmuutokseen.
– Ehdotetuilla muutoksilla puututaan sellaisiin laissa oleviin kohtiin, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia käytännön asioiden hoidossa, toteaa oikeusministeri Leena Meri oikeusministeriön tiedotteessa.
Edunvalvontalainsäädännön tarkoituksena on suojata henkilöitä, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden tai muun syyn vuoksi voi itse hoitaa asioitaan. Hallitus painottaa, että muutokset on tehtävä niin, ettei näiden henkilöiden oikeusturvaa heikennetä.
Esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmakirjaukseen edunvalvontaa ja edunvalvontavaltuutusta koskevan lainsäädännön ajantasaistamisesta.
Lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan syksyllä 2025, noin kolmen kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Ahvenanmaan oikeusministerit tapasivat Helsingissä osana Suomen puheenjohtajuutta Pohjoismaiden ministerineuvostossa tänä vuonna. Kokouksessa käsiteltiin oikeusvaltion kriisinkestävyyttä ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa, jotka ovat entistä ajankohtaisempia muuttuvassa turvallisuustilanteessa.
Oikeusministeriö hakee keinoja rikosasioiden käsittelyn nopeuttamiseen ja oikeudenmukaisuuden parantamiseen. Virkatyönä laadittu ehdotus rikosprosessien sujuvoittamiseksi on nyt lausuntokierroksella.
Oikeusministeriö on avannut lausuntokierroksen arviomuistiosta, jossa tarkastellaan eläinsuojelurikosten rangaistuksia ja eläintenpitokieltoa. Muistiossa arvioidaan nykyistä lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöä sekä kansainvälisiä vertailuja, mutta varsinaisia muutoksia eläinsuojelurikosten rangaistusasteikkoon ei esitetä.
Valtioneuvoston keskiviikkona päättämässä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalalle osoitettiin lisärahoitusta muun muassa rangaistusten ankaroittamisen vaikutuksiin ja 400 uuteen vankipaikkaan. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää rahoituksen toteutumista merkittävänä panostuksena Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Rikoslakiin tulee kaksi uutta rangaistuksen koventamisperustetta: rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa ja ns. nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä tulee rangaistavaksi erillisenä rikoksena.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
