

Don't pay -liikkeen kampanjamateriaalia.
Energian hinnat ylittivät brittien kipurajan, Don’t pay -liike leviää – 100 000 brittiä uhkaa jättää laskut maksamatta talven tullen, koska rahaa ei ole
Kansalaistottelemattomuus nostaa päätään Britanniassa. Älä maksa -liike (engl: ”Don’t pay”) kerää ihmisiä yhteen. Liikkeen viesti ”en maksa, ei ole rahaa” (engl: ”Can´t pay, won´t pay”) on jo kerännyt yhteen tuhansien kansalaisten yhteenliittymän, joka aikoo jättää mahdottomiksi käyvät sähkö- ja kaasulaskut maksamatta. Energiayhtiöt näyttävät unohtaneet, millainen on ahneen loppu.
Energian tavoittamattomiin karkaavat hinnat uhkaavat ajaa miljoonia brittejä köyhyyteen. Lokakuussa kaasun ja sähkön hinnat nousevat taas ja silloin kuppi on menossa nurin monelta. Vaihtoehdot ovat lähinnä siinä, aikooko ihminen syödä vai palella.
-Tilanne on kamala, varsinkin kun kotona on kolme teini-ikäistä lasta. He eivät ole tarpeeksi vanhoja käymään töissä ja siksi he luottavat meihin. On todella pelottavaa, kun ei voi taata lapsilleen turvallista elämää, kertoo opettaja Sheffieldistä The Guardianissa.
Maksulakko laajenee kaiken aikaa
Maksulakon takana on anonyymi Don´t Pay UK -liike. Kansalaistottelemattomuus puhuttaa saarivaltiossa, ja media odottaa, mitä tuleman pitää.
Lokakuun ensimmäisen päivän maksulakkoon osallistumassa sivuston tämänhetkisen tiedon mukaan 100 000 ihmistä – ja joukko kasvaa kaiken aikaa.
Lokakuun alusta energian hintakatto nousee Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Tällöin miljoonien kuluttajien energialaskujen odotetaan yltävän jälleen uusiin ulottuvuuksiin. Kansa saattaa brittimedian mukaan lähteä tuolloin kaduille.
Konsulttiyhtiö Cornwall Insightin mukaan tyypillinen vuosittainen kaasu- ja sähkölasku noussee lokakuussa 3 358 puntaan. Lokakuussa 2021 keskimääräinen vuosilasku oli 1 400 puntaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- 1. lokakuuta maksulakko Can´t pay won´t pay energian hintakatto Don't Pay UK Wales energialaskut sähkö- ja kaasulaskut köyhyysraja Ukrainan sota Venäjän hyökkäys Energian hinta Kansalaistottelemattomuus Skotlanti Englanti Energia
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.